93. Muista huumori!

Siinä se nyt on. Ja eikun leikkaamaan.🤭😎

En ole kuullut määriteltävän, kuuluisiko musta huumori mahdollisesti samaan kategoriaan ”mustat elämät merkitsevät” -sloganin kanssa. Ja jos kuuluu, niin miten – uskaltaako käyttää ja ymmärtääkö sitä kukaan – niinpä päätin hieman säätää otsikkoa.

Se kun kaiken lisäksi sopii hyvin itsensä Riikka Purran oman muistutuksen kanssa: ”Huumoria: ei kannata loukkaantua.”

Oma sisäinen vastarannankiiskeni suorastaan riemastui, nähdessäni ensimmäisen kerran kuvan Iltalehdessä noista laudoista. Sanoin itselleni, että ostan heti tuollaisen kun löydän.

Mediassa ei ollut yhteystietoja (ehkä ymmärrettävistäkin syistä). Niinpä alkoi salapoliisintyö ”nikkarin” löytämiseksi. Ymmärrettävistä syistä siinä valossa, kun muistaa Jussi Halla-ahon määritelmän: ”Media ja muu vasemmisto.”

Ensimmäinen yritys osui harhaan: nimi oikein (sama nimi), mutta eri mies. Toinen kerta tärppäsi. Niinpä (kuolemaa halveksien) laitoin tilauksen firmaan, joka (kuolemaa halveksien) on uskaltanut ryhtyä tuotetta valmistamaan.

Tässä samalla kokeilen ensi kertaa kirjoittamista suoraan WordPressiin – vai lieneekö nykyinen nimi Jetpack – en tiedä, mutta: so far so good.

Todettakoon sekin tässä vielä välihuomautuksena, että meillä taitaa nyt olla oman aikakautemme kaksi todistajaa, vähän niinkuin Ilmestyskirjassa. Ei kuitenkaan ”säkkipukuisina.”

Huomasin nimittäin IS Extran toimittajan ihmettelyn Sanna Marinista: ”Mitä hän haluaa viestiä sillä, että tamperelainen nahkareppu vaihtui tuhansien eurojen Dioriin?”

Nalle ja Sanna nääs ovat sen asian eläviä todistajia, että sosialismistakin voi eheytyä, jos on tarpeeksi rahaa.

Laudan mukana ei tullut varsinaista hoito-ohjetta. Mutta sellainen mututuntuma on, että säännöllinen sively vihervasemmiston kyyneleillä saattaisi lisätä käyttöikää monta vuotta. Ellei jopa tekisi siitä ikuista.

Pelättävissä kuitenkin on, että perinteiset, vaalien alla ja varsinkin oppositiossa vuodatetut krokotiilin kyyneleet sorretun ”pienen ihmisen” puolesta, saattaisivat sellaisenaan olla jopa tuhoavan toksisia.

Joten laimentamiseen tarvittaisi (rutkasti yli 70 prosenttia) sellaisia ihka aitoja, Suomen ja suomalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin puolesta murehtimisessa vuodatettuja.

Niitä odotellessa

Koska olen realisti ja tässä kontekstissa jopa inho-sellainen, ymmärrän toki olla toivomatta mahdottomia. Ja päätin käyttää, mielestäni ehkä toiseksi parasta vaihto-ehtoa ja sivellä laudan, ainakin ennen ensimmäistä käyttöä, rapsi-öljyllä.😇

92. Persut vaiko Putin?

En tiedä monelleko on tuttu sellainen esine kuin painekattila. Minun lapsuudenkodissa sellainen oli, taisi jopa olla kohtalaisen säännöllisessä käytössä. Kaipa sillä saadaan ruoka nopeammin kypsäksi, ja vähemmällä energialla. Mutta minä muistan pelänneeni mokomaa: mitä jos venttiili jumittuu ja posahtaa koko höskä!

Kun nyt taas ollaan siinä pisteessä, että vaalit ovat ovella, joudun ikäväkseni toteamaan: Ei hyvää päivää, taasko se alkaa?! Siinä missä kuitenkin aikaisemmin on voinut tässä vaiheessa tuntea olevansa ”turvallisessa tilassa” (kuten nykytermi kuuluu) – kaikki puolueet kun yleensä kilvan ilmoittavat olevansa pienen ihmisen asialla – on se tällä kertaa enemmän kuin uhattuna! 

Jokaiselle luulisi tulleen tälläkin vaalikaudella selväksi, ettei Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta ihan aikuisten oikeasti ole kiinnostunut kuin Perussuomalaiset. Vaaleihin on vielä jokunen kuukausi aikaa. Mutta jo nyt yksi jos toinenkin ilmoittaa ettei ole valmis heidän kanssaan hallitukseen! 

”On se ihime paikka” – kuten isä-Jussi varmasti taas sanoisi. Kun tässä meidän demokratiassa näyttäisi (ehkä hiukan kärjistäen) siltä, että jos persut saisi 100 prosenttia äänistä, he joutuisivat etsimään toisen valtion, mihin muodostaa hallitus!

Onko siis mikään ihme jos tässä alkaa itsekin olla eräänlainen painekattila. Kun on tullut aikaisemmin poistuttua sekä Facebookista, että Twitteristä – eikä WhattsAppistakaan ole paljon iloa, – jää ainoaksi venttiiliksi tämä oma blogi.

Tässä kun tätä Suomen – ja vähän laajempaakin – poliittista sirkusta seuraa, ei voi välillä välttyä vaikutelmalta, että ilmassa on sekä tahatonta että ehkä tahallistakin komiikkaa! Sillä ei ole kauankaan aikaa siitä, kun ensin Perussuomalaiset (taisi olla Laura Huhtasaaren suulla), ja nyt viimeisimpänä, vaan ei vähäisimpänä itse Putin ilmaisevat, että molemmila on sama agenda: Suomi takaisin!!

Olisi mielenkiintoista olla kärpäsenä katossa siinä neuvottelussa, jossa pitäisi päättää kummalle se annettaisi. Kun nyt jo kolme hallituspuoluetta on tässä vaiheessa kantansa ilmoittanut, niin ironiseksi kauhuskenaarioksi nousee ajatus, että osalle hallituspuolueista jopa itse PUTIN näyttäisi olevan persuja miellyttävämpi vaihtoehto?! ”Siperia opettaa” (kuten moni poliitikkokin on tässä matkan varrella eri yhteyksissä todennut) saattaisi toki konkretisoitua vähemmän hellävaraisella tavalla. Luulenpa ettei meillä olisi turvallisista tiloista tietoakaan.

Niin, ja ettei pääse totuus unohtumaan. Tähän loppuun vielä poiminta koulutuksen autuaaksi tekevästä, ja ennen kaikkea työllisten määrää kasvattavasta voimasta, jota niin kovasti tunnutaan eri poliittisissa keskusteluissa painotettavan:  

”Mun äidin mielestä mun ei tarvitse tehdä mitään mitä mä en halua, kun mä olen tohtori.” (Iltasanomat 14.12.2022)

Tähän on jo pakko todeta: JUMALA, AUTA MEITÄ!

91. Eihän tästä mitenkään voi tulla hyvää!

”Minun kansani käskijät ovat lapsia,ja naiset sitä hallitsevat.Kansani, sinun johtajasi ovat eksyttäjiä, he ovat hämmentäneet sinun polkujesi suunnan.” Jesaja 3:12

”Vihastuttaaksesi konservatiivin, valehtele hänelle. Vihastuttaaksesi liberaalin, kerro hänelle totuus.”-Teddy Roosevelt

Kursivoitu ala-otsikko on tällä kertaa kaksi-osainen, josta ensimmäinen osa on edellisen postauksen uusinta. Johtuen siitä että tilanne ei juurikaan ole muuttunut – ainakaan parempaan suuntaan – ja toinen on suomennos, kuten valveutunut lingvisti jo ehkä tietääkin, tuosta Teddy Rooseveltin aina ajankohtaisesta, ja ehkä juuri nyt erityisen ajankohtaisesta kommentista.

Tuo tuossa oikealla oleva kuva sitaatteineen voisi hyvinkin olla allekirjoittaneen motto, mutta Kari ehti ensin (saatan silti pihistää sen itselleni). Ja kuten arvata saattaa, otsikkokin on lainaus. Se on Latela kuusi piste nollan videosta, eikä liity oikeastaan tässä kontekstissa mihinkään, mutta on jo jonkin aikaa soinut korvamatona. Ei ehkä ihan täsmälleen noilla sanoilla, mutta ajatus on sama. Tai ehkä se sittenkin liittyy! Sopii ainakin minusta tähän poliittiseen kontekstiin yllättävänkin hyvin.

Punaisesta viivasta punaisten linjojen kautta punaiseen linjaan

Koska meillä nyt on punainen hallitus, jota jossain määrin vihreä väri laimentaa(?), lienee  paikallaan mainita jokunen ajatus viivoista ja -tai linjoista. Kiannon romaani Punainen viiva kertoo että ”köyhien ainoa toivo paremmasta on saavutettavissa vain ”soli-sali-rattien” kautta, vetämällä punainen viiva vaalilappuun.” Tulee mieleen kysyä: olisikohan tuolla menetelmällä nyky-Suomessa ”vappusatanen” kenties realisoitunut?

Oheisessa pilakuvassa Obama tuskailee omien punaisten linjojensa kanssa, ja sokerina pohjalla Yhdysvaltojen nykyisen presidentin Joe Bidenin viesti, joka kertoo linjasta, jota hän itse ei aio ylittää: ”Ukrainan sodassa Yhdysvalloilla on selkeä ”punainen linja”, jota se ei missään olosuhteissa aio ylittää.”

Ala-otsikko ei mainitse punaista naamaa, mutta lisänä rikka rokassa. Nimittäin, netissä pyörivä, vuonna 2019 kuvattu video (Löytyy Suomen Uutiset – sivulta) esittelee Eero Heinäluoman ja Jussi Halla-ahon yhteenoton Venäjän kaasuputkihankkeista ja poliittisesta korruptiosta. Siinä Heinäluoma naama punaisena (sanotaan nyt, että ainakin kuvainnollisesti) puolustaa hanketta.  Jopa siinä määrin kiivaasti, että ”huutaa muiden keskustelijoiden päälle.”

Välikysymys

Sarkastisesti sanoisin, että välikysymys on luettelossa siksi, kun se tuntuu olevan niin tehokas, etten sanoisi mahtipontisen tehokas keino asioiden muuttamiseen politiikassa, että eikö siitä voisi – nyt kun tilanne itänaapurin toimesta on eskaloitunut Ukrainan sodaksi – sorvata jonkin sortin ulkopoliittinen versio, jolla voitaisi mennä Venäjän Duumaan sanomaan Putinille suorat sanat. Kuten Spede ja Vesku taannoisessa sketsissään?

Ironia

En tiedä, olenko se vain minä, vai ovatko muutkin huomanneet. Mutta minun mielestäni on kyllä melko ironista, että YLEn toimittaja, mikrofoni suun edessä irvailee sitä, kuinka Venäjän valtamedia suoltaa kansalle yksipuolista ja valheellista propagandaa! Puolustusministeri Kaikkonen sanoi puheensa loppukaneettina tutut sanat: ”Sodan ensimmäinen uhri on totuus.”

Tämän kaiken poliittisesti epäkorrektina – tai pitäisikö sanoa: poliittisesti epäkorrektin vuodatuksen – yhteenvetona on: maailma on sekaisin, ja ilman jonkin asteista jumalallista väliintuloa: ”Eihän tästä mitenkään voi tulla hyvää!”

90. Panem Et Circenses

”Minun kansani käskijät ovat lapsia, ja naiset sitä hallitsevat. Kansani, sinun johtajasi ovat eksyttäjiä, he ovat hämmentäneet sinun polkujesi suunnan.” Jesaja 3:12

Wikipedia kertoo otsikon olevan ”latinankielinen lentävä lause, joka suomeksi tarkoittaa ”leipää ja sirkushuveja”. Lausahdus on peräisin satiirirunoilijalta Juvenalikselta, jonka mukaan Rooman kansalla oli ollut kerran valta käsissään, mutta keisarikaudella se oli luopunut poliittisista oikeuksistaan ja vaati itselleen enää vain ilmaista viljaa ja sirkushuveja.”

Olen havaitsevinani yhtäläisyyksiä tuon ajan Rooman, -ja tämän ajan Suomen kansan vallasta ja vaatimuksista. Olisin kuitenkin mielelläni väärässä. Voitanee sekin kuitenkin sanoa, ilman että kovin paljoa syyllistyy muunnellun totuuden kertomiseen, että sirkushuvien järjestämisessä hallitus itse on kunnostautunut melko hyvin. Jopa niin hyvin (vain yhden, mutta ehkä mehevimmän) esimerkin mainitakseni, että opposition edustaja joutuu, Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Auton suulla kyselytunnilla kysymään: ”tarvitaanko täällä oppositiota ollenkaan, kun hallitus omia esityksiään niin raivopäisesti vastustaa?” Niin, siinäpä vasta kysymys.

Tulin tässä muuten tehneeksi jo toisen mykän synnin: (Edellinen: 75. Heil Hypocrisy. Nyt tosin toisin päin, käänteisesti), että poistuin Twitteristä! Tällä kertaa lakkautin koko Twitter tilini. Johon menetin pikkuhiljaa mielenkiintoni, kun siitä tuli niin mahtava tekijä, että saattoi itsensä USA:n presidentin potkaista pois alustaltaan. Ja minä kun olin liittynyt siihen (sanon tämän kuolemaa halveksien) juuri Trumpin ansiosta! Jo joku vuosi aikaisemmin tuo sama poistaminen tuli tehtyä Facebook-tilille, enkä ole katunut hetkeäkään. Twitterissä esiin nousseesta termistä ”varjobannaus” en tiedä. Mutta (saatan olla vainoharhainen) sanon, että jonkinlainen ”varjojarrutus” on minun tililläni hyvinkin saattanut olla käytössä.

Mainittakoon (edelleen Wikipediaa siteeraten tässä tasa-arvon nimeen vannovassa ajassa) että ”toimitusjohtaja Dorseyn mukaan Twitterin henkilöstössä vasemmistolaisuus on niin voimakasta, että oikeistolaiset eivät uskalla enää ilmaista mielipiteitään työpaikalla.” Veikko Vennamo teki aikanaan tutuksi moton: ”Rötösherrat kuriin.” Jospa tuo nykyisin on kääntynyt päälaelleen siten, että nykyisin juurikin rötösherrat ovat vallassa ja mottona: Toisin (lue=väärin) ajattelijat kuriin! Koskaan en ole saanut edes muistutusta, saatikka muuta kurinpalautusta, mutta kuitenkin: Dorsey ”pitäköön tunkkinsa!”

Raamatussa meitä opetetaan välttämään liiallista itsevarmuutta ja sanomaan: ”jos Jumala suo, niin minä teen tämän tai tuon”. Somemaailmaan vietynä tuo taitaisi kuulua: Jos Zuckerberg, Dorsey, ja mitä näitä nyt on (tai ehkäpä se loppujen lopuksi on kuin onkin kunkin maan ISOVELI) suo, niin…

Jokaiselle, tai ainakin suurimmalle osalle lienee tuttu sanonta: ”Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa”. Josta tuo kahden hiiren (vai lienevätkö rottia) keskustelu on mitä oivallisin esimerkki! Siinä taitaa olla kahteen lauseeseen puettuna koko tämän Korona-kupletin juoni. Sillä niin nopeasti, ja ilman kunnollista testausta tuotiin rokotteet käyttöön, että hiiret pääsivät kuin koira veräjästä, kun saatiin lupa kokeilla ihmisillä ilman minkäänlaista vastuuta! Tunnettu tosiasia lienee se, että vuosien 2009-2010 aikana riehuneen Sikainfluenssapandemian aikana annettu rokote vedettiin pois paljon vähempien tai harvempien haittojen vuoksi, kuin mitä nykyisen Koronapandemian rokotteet ovat aiheuttaneet, mutta silti koe jatkuu.

Luovutin taannoin työpaikkalääkärin kehoituksesta, kuin myös melko itsekkäistäkin syistä, verta niin kauan, kunnes ikää tuli niin paljon, etteivät enää antaneet luovuttaa. Itsekkäistä siinä mielessä, että hemoglobiiniarvoni tuppasi nousemaan (liekö sukuvika) liian korkeaksi. Ja luontevampaa kuin veren ohentaminen, oli sen säännöllinen luovuttaminen. SPR:n toimipisteessä oli tuolloin ”huoneentaulu” jossa valokuvan kera esiteltiin ainakin ”100 -veriset”. Joka tarkoitti että kyseinen henkilö oli luovuttanut verta yli sata kertaa. Itselleni ei ehtinyt tulla muutamaa kymmentä kertaa enempää. En muista oliko yli viisikymmentä, enkä löydä mistään tietoja voidakseni tarkistaa. Oli kuitenkin matemaattinen mahdottomuus minun kohdallani päästä 100 -verikseksi, koska luovutuskertojen välillä on oltava kolme kuukautta. Tuolloin alussa luovuttamiseen oikeuttava ikäraja oli alle 65 vuotta, joka sittemmin muistaaksen nostettiin seitsemään kymmeneen. Tulipa tuosta mieleeni että kukaties 100-piikkiset ovat seuraava SPR:n huoneentaulussa poseeraava ryhmä, jos homma jatkuu, kuten se näyttäisi jatkuvan: Eli ei loppua näkyvissä sen paremmin pandemialle, kuin rokotuskerroillekaan! Jumala meitä siitä kuitenkin varjelkoon!

Todettakoon tässä yhteydessä että sekä minut, että vaimoni on rokotettu kahteen kertaan. Joten mitenkään varsinaisia ”rokotevastaisia” tai ”kulkutautimyönteisiä” emme ole. Emme myöskään ”salaliittoteoreetikoita” (tulikohan tuossa nyt kaikki leimat lueteltua), joskaan emme nyt varsinaisin halleluja -huudoin ole rokotteisiin asennoituneet. Paremminkin ”rauhan takia”, kuten eräs naapurimme totesi palautettuani erään esineen, – jonka olin pihasiivouksen yhteydessä vienyt talliin – entiselle paikalleen pihassa. Se kun uhkasi nousta ainakin myrskyksi vesilasiin!

Rauhan takia on tosi hyvä ilmaus! Sillä eipä paljon puuttunut, tämän koronaruljanssin alkumetreillä, etteikö meitä yli 7 -kymppisiä velvoitettu (ennen rokotteita), kuten Raamatun spitaalisia: kulkemaan pitkin sivukujia ja seinänvierustoja (oma lisäykseni), ja ”käyttämään repaleisia vaatteita, pitämään hiuksensa hajallaan ja kasvojensa alaosa peitettynä sekä huutamaan: Saastainen, saastainen!” Me kun olimme tuolloin osa varsinaista riskiryhmää, ellemme peräti olleet se varsinainen riskiryhmä!

89. Älä pelkää

”Hänet nähdessäni minä vaivuin hänen jalkoihinsa kuin kuollut.Mutta hän laski oikean kätensä päälleni ja sanoi:»Älä pelkää. Minä olen ensimmäinen ja viimeinen, iäti elävä. Minä olin kuollut, mutta nyt minä elän, elän aina ja ikuisesti. Minulla on kuoleman ja tuonelan avaimet.” (Ilmestyskirja 1:17-18)

Aivan ensimmäiseksi haluan laittaa tähän ”jänis-kevennyksen” josta puuttuu sekä jänis, että (ehkä jonkun mielestä) kevennyskin, mutta josta meitä EI – koronaan liittyvästä, kiitettävän runsaasta informaatiotulvasta huolimatta – ole vielä varoitettu. Valistunut arvaukseni on, että koronasukupolvet (ellei vielä ihan nykyinen, niin ainakin tulevat) oppivat hienostuneen sisäänpäin aivastamisen, kuin myös sisäänpäin yskimisen, jolloinka maski, ainakin niiltä osin, käynee tarpeettomaksi. Mutta: ken elää, hän näkee. Raamattu, – jonka siteeraamisesta saattaa nyky-Suomessa joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen – (otan kuitenkin riskin), sanoo Jobin kirjassa, että Jumala on jättänyt strutsin ymmärrystä vaille. Uskon vakaasti että meille ihmisille Hän ON antanut huumorintajun. Mutta siltä varalta, että tämän lukee joku joka on saanut vähän pienemmän, tai erilaisen (lue=harvinaisemman) version, jätän tämän vain tähän.

Ellen paremmin tietäisi, voisin kuvitella – ylläolevaan kursivoituun sitaattiin viitaten – päättäjiemme (mediasta puhumattakaan) olleen lähes raamatullisen hurmoksen vallassa, hokiessaan vielä hetki sitten, jokaisen terrori-iskun jälkeen mantraa: ”Ei saa antaa pelolle valtaa.” Kunnes ehkä yht’äkkiä huomattiin (muistettiin) että hei: pelkohan on oiva työkalu alamaisten pitämiseksi ruodussa! Kyseessä on siis uudelleen lämmitetty, uusvanha menetelmä, joka jo aikojen alusta on kuulunut vallanpitäjien työkalupakkiin.  Mutta tärkein ja ainoa suositeltava pelko puuttuu, kuten roomalaiskirjeessä sanotaan: ”Ei ole Jumalan pelko heidän silmäinsa edessä.”

Kaivelematta sen enempää historian syviä syövereitä muistan, että omana esiteini aikanani meillä oli ”vain” kylmä sota, Kuuban kriisi ja presidentti Kennedyn salamurha, tärkeimpiä mainitakseni. Niin ja ehkä lisäksi kiihkeimpien Raamattua väärin tulkitsevien, silloin tällöin toistuvat maailmanloput. Jotka sittemmin ovat onneksi käyneet harvinaisemmiksi. Liekö heidän kohdallaan kyseessä turnausväsymys, vaiko valaistuminen siihen, ettei Raamattu anna oikeutta tarkkojen päivämäärien kiveen hakkaamiseen.

No, nyt meillä sitten taitaa olla ”täältä ikuisuuteen” vuorotahdissa koronapandemia ja ilmastonmuutos. Molemmat sikäli arkoja aiheita, että jos joku uskaltaa esittää kriittisiä – valtavirrasta poikkeavia – näkemyksiä, saa takuuvarmasti sen verran vahvaa kuraa niskaansa, että oksat pois. Sehän se tässä vähän Raamattuun uskovaa hämmentää, kun senhän piti olla Jeesus, joka on ”tullut nostamaan pojan riitaan isäänsä vastaan ja tyttären äitiänsä vastaan ja miniän anoppiansa vastaan; ja ihmisen vihamiehiksi tulevat hänen omat perhekuntalaisensa.” 

Ei tuossa puhuta mitään koronapandemiasta, tai suhtautumisesta koronarokotteisiin, tai ilmastonmuutokseen. Mutta – ihme ja kumma – vaikutus näyttäisi olevan lähes sama! 

Niin, ja onhan meillä myös toinenkin ”täältä ikuisuuteen” (toivottavasti nyt kuitenkaan ei) kestoaihe. Nimittäin Päivi Räsänen ja häntä vainoava valtakunnansyyttäjä, joka ei anna periksi. Vaikka poliisi on todennut, ettei ole syytä epäillä rikosta, ja näin ollen syytteen nostamiseen. Siksi toistankin tähän lopuksi omana vaatimattomana rohkaisuna (siltä varalta että sattuisi vaikka tämän lukemaan) ”mummipantterille”:

”Älä pelkää, vaan puhu, äläkä vaikene.” (Apostolien teot 18:9)

88. The Bluff Sisters

”Ja hän on tehnyt koko ihmissuvun yhdestä ainoasta asumaan kaikkea maanpiiriä ja on säätänyt heille määrätyt ajat ja heidän asumisensa rajat,”(Apostolien teot 17:26)

 

Moni meistä, joka ei ole ihan äsken syntynyt, saattaa muistaa Spede Pasasen luoman kuvitteellisen (kuten Wikipedia sitä kuvailee) musiikkiyhtyeen: jonka alkuperäinen kokoonpano oli Matti Kuusla, Spede Pasanen ja Pentti Nevaluoma. Tunnetuin kokoonpano lienee kuitenkin Vesa-Matti Loiri, Spede Pasanen ja Simo Salminen. Niin, ja sketsien mukaan Bluff Brothers suomeksi on: ”hänen erittäin kova sininen leipänsä” (blu = sininen, ff = erittäin kovaa, brot = leipä, hers = hänen).

Twitter-profiilini mukaan olen mies, joka muun muassa ”hämmästelee poliittisten mahdottomuuksien aikaa.” Joista (mahdottomuuksista) luonnollisesti ylivoimaisin on Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi: täkäläisistä ennusteista (”0,0 prosentin mahdollisuus tulla valituksi”) huolimatta. Ja josta lähtien punavihervasemmisto, niin meillä kuin muualla, on hyperventiloinut. Eikä loppua tuolle pandemialle ole, mitä ilmeisimmin, ainakaan vielä seuraavaan neljään vuoteen näköpiirissä. Todettakoon nyt kuitenkin, että saatan olla (jota juuri tässä nimenomaisessa asiassa en haluaisi) väärässäkin.

Eipä monikaan sellainen, joka on elänyt 50 -luvulla alkaneen Kylmän sodan ajan suoranaisine kommunistivainoineen, ja Vietnamin sotineen, olisi aikaisemmin voinut uskoa, että USA:kin on nykyisin lähes sosialistinen valtio? En minä ainakaan! No, ”ken elää, hän näkee!” Jopa sen että meillä on punavihreä tyttöhallitus, jonka sisäministeri esittää suorastaan huolestuttavia lausuntoja. Ainakin mitä tulee suomalaisten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta huolehtimiseen, minkä nimenomaan pitäisi kuulua hänen reviiriinsä.

Sarastus -lehdestä löytyy Timo Hännikäisen, Ohisaloa kuvaava kirjoitus: Fanaatikon muotokuva. Siinä kerrotaan hänen sanoneen muun muassa että: ”turvapaikan hakeminen on perusoikeus joka menee kaiken muun edelle.” Josta sittemmin, ajan hengen mukaisesti, on kanneltu, ja Iltalehti on saanut ”satikutia” väärästä otsikoinnista! Oli sanamuotojen kanssa nyt sitten miten oli, niin kuurokin kuulee ja sokeakin näkee, ettei hallituksen priorisointi ainakaan osu samoille linjoille Presidentti Urho Kekkosen (oi niitä aikoja!) aikoinaan toteaman kanssa: ”Perustavoitteemme on Suomen itsenäisyyden ja riippumattomuuden turvaaminen kaikissa olosuhteissa ja sen myötä huolenpito kansalaisten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Tämä kulkee kaiken muun edellä.”

Hallituksen nimekseen brändäämä Viisikko, on mitä ilmeisimmin lukkoon lyöty eikä ehdotuksia enää vastaanoteta. Tosin nimi on jo nyt osoittautunut sikäli ongelmalliseksi että Kulmunin erottua jäljellä on nelikko, jota vahvistamaan nimettiin, ikäänkuin ”likkain lekkeriksi” Matti Vanhanen. Voihan toki olla niinkin, että ”Viisikko” jatkaa WhatsApp/Twitter -mikälie elämäänsä omana itsenään maailman tappiin asti, huolimatta kulloisestakin hallitus kokoonpanosta. Mutta tuo otsikon Bluff Sisters olisi sikälikin käytännöllisempi, ettei se ole niinkään päälukuun sidottu. Ja sitä voidaan tarvittaessa kätevästi täydentää & Brothers -liitteellä. Niin, ja järjestystä muuttamalla ja jättämällä tarvittaessa toisen puoliskon pois, käytettävyys on ikuinen, kaikille tulevillekin hallituksille valmiina!

Sillä Bluffia ”Viisikon” seikkailuissa ainakin on riittänyt, ihan sitä itseään. Eikä niin kuin Speden nerokkaassa nimikikkailussa. Mahtaisiko koko kokoonpanoa ihan aikuisten oikeilla demokratian pelisäännöillä olla olemassakaan, ellei persun pelko olisi niin ”veret seisauttavaa?” Niinpä niin, mutta jos ihan pakko on loppuun asti tuota Bluff Brothers -vertausta käyttää, kun on käyttämään ruvennut, käytän ainakin vapautta pieneen (ehkä paremmin nykytilanteeseen sopivaan) muutokseen: ”hänen erittäin kova vihreä leipänsä.”

Törmäsin Twitterissä aiheelliseen kysymykseen, tai oikeastaan kahteen: ”Miksi Suomen valtamedia on vasemmistolainen? Olemmeko tyhmiä?” Itse lisään tuohon (kuolemaa halveksien): miksi meillä on vasemmistolainen hallitus, vaikka niin sanottu oikeisto on ymmärtääkseni eduskunnassa enemmistö? Sitä ei tosiaan tällainen ”pieni ihminen” kaikkea ymmärrä. Mutta onneksi on taas pian vaalit, jolloinka sitä saa hetken paistatella suosion valokeilassa.

Sille joka mahdollisesti ihmettelee, miten on mahdollista että kehitys näyttää menevän koko ajan hullumpaan suuntaan, jossa ne asiat jotka vielä vähän aikaa sitten olivat itsestään selvästi arvoja, ovat nykyään kirosanoja. Eli minkälaisen kapellimestarin tahtipuikolla tätä Tellusta (toistaiseksi) johdetaan:

”Taas perkele otti hänet kanssansa sangen korkealle vuorelle ja näytti hänelle kaikki maailman valtakunnat ja niiden loiston ja sanoi hänelle: ”Tämän kaiken minä annan sinulle, jos lankeat maahan ja kumarrat minua”.” (Matteus 4:8-9)

Huomaa, ettei Jeesus suinkaan kyseenalaistanut Perkeleen ”valtaoikeuksia” tämän maan kamaralla. Voidaan sanoa että on yksi asia, jossa ”valehtelija ja valheen isä” ei valehdellut.

Joten ainakaan kristitylle (uskovalle) ei tämän kehitys suunnan pitäisi olla yllätys. Mahdolliselle fatalistille, joka on kenties sitä mieltä ettei tälle kehitykselle ole edes mitään tehtävissä, koska Jumala on sen niin ennalta määrännyt, suosittelen Joonan kirjan lukemista. Sillä se on samaan aikaan surkuhupaisaa luettavaa Joonan kiukuttelun vuoksi, ja toisaalta valaiseva esimerkki siitä, ettei Jumalalla ole mikään pakkomielle saada hävittää syntistä kaupunkia. Vaan jos väki ”säkissä ja tuhkassa” tekee parannuksen ja kääntyy synneistänsä, uhattu tuhokin voi peruuntua. 

”Kun Jumala näki heidän tekonsa, että he kääntyivät pois pahalta tieltänsä, niin Jumala katui sitä pahaa, minkä hän oli sanonut tekevänsä heille, eikä tehnyt sitä.” (Joona 3:10)

87. Jumala auta meitä!

”Jos minä sanon jumalattomalle: jumalaton, sinun on kuolemalla kuoltava, mutta sinä et puhu varoittaaksesi jumalatonta hänen tiestänsä, niin se jumalaton kuolee synnissänsä, mutta hänen verensä minä vaadin sinun kädestäsi.”(Hesekiel 33:8)

 

Huomaan aikaa kuluneen peräti jo toista vuotta edellisestä postauksesta tähän blogiin. Lieneekö siinä syy, että tuntuu kuin olisi jotenkin ote lipsunut ja vaikea saada juonen päästä kiinni. Mutta jospa se siitä vertyy kun jaksaa ponnistaa. Nyt kun tässä riskiryhmään (70+) kuuluvana, toistaiseksi oma-aloitteisessa puolikaranteenissa välttelen koronavirusta, olisi ainakin ajan puolesta siihen mahdollisuus.

Jokunen kuutio on vettä ehtinyt virrata ähtävänjoessa – kuin myös monta ”piipitystä” Twitterissä – sitten viime näkemän. Useita kuukausia kestänyt, seurakuntamme uusien kokoontumistilojen remontointi on myös tiiviisti vienyt sekä ajan, että ajatukset, joten siinä yksi syy taukoon. Ja nyt sitten törmään lähes käsittämättömään: huomaan tämän tyylini, jossa siteeraan Raamattua, muuttuneen tänä aikana rikolliseksi toiminnaksi! Minut tosin saattaa (toistaiseksi) pelastaa se, että olen ”nobody” enkä esimerkiksi kansanedustaja. Saapa nähdä, aika näyttänee.

Niin: koko Suomi tietää että kansanedustaja Päivi Räsänen on joutunut vainotuksi ja valtakunnansyyttäjän ajojahdin kohteeksi, siteerattuaan Raamattua! Enpä olisi uskonut tätäkään näkeväni vaikka tiedänkin, että Raamatun mukaan näin tulee käymään. Sitä enemmän, mitä lähemmäs ”lopun ajan” tapahtumia tullaan. Voidaan hyvällä syyllä sanoa että ainakin Päivi on yrittänyt omalta osaltaan ”varoittaa jumalatonta”, eli ottanut vaarin ylläolevasta Raamatun kohdasta. Olkoonkin (ennen kuin joku ehtii viisastella) että ohjeet on annettu aikanaan Hesekielille. Matteuksen evankeliumista löytyy aiheeseen tuoreempaakin tietoa: ”Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattavan kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu.”

Otsikko taas viittaa Juha Tapion tunnetuksi tekemään, ja meidän seurakuntamme musiikkipastorin ansiokkaasti usein esittämään kappaleeseen. Ollen samalla avunhuuto, sillä me ihmispoloiset todella tarvitsemme tässä pandemiassa Jumalan APUA! Tuo kappaleen kertosäe on yhä enenevässä määrin alkanut ”korvamatona” soimaan päässäni. Ihan jo tätä Suomen poliittista ilmapiiriä seuratessa: ja aivan erityisesti nyt, kun koronavirus on – syrjäytettyään toistaiseksi ilmastonmuutoksen – otsikoissa ja puheenaiheena 24/7.

Kun seuraa hallituksen haparointia, – hallituksen, joka tuskin vieläkään olisi saanut tehtyä edes nykyisiä päätöksiä ilman tasavallan presidentti Sauli Niinistön puuttumista asiaan: ehkäpä tyyliin: Tytöt hei, nyt on tosi kysymyksessä, lopettakaa se vatulointi? – ja poukkoilevaa tiedottamista aiheesta, ei voi välttyä ajatukselta: Eikö meillä suomalaisilla olisi ollut jo tarpeeksi vitsausta hallituksessa: pitikö tähän vielä koronaviruskin tulla?

Mutta niinhän se menee että IHMINEN PÄÄTTÄÄ JUMALA SÄÄTÄÄ. Kuten tuttu ja ajankohtainen(kin)  sanonta kuuluu. Tai toinen: ”Sitä saa mitä tilaa.” Ehkäpä ei olla vielä saatu kaikkea, mitä on tullut tilattua? Ohessa esimerkkinä yksi tuttuakin tutumpi säätämys, joka löytyy Apostolien teoista: ”Ja hän on tehnyt koko ihmissuvun yhdestä ainoasta asumaan kaikkea maanpiiriä ja on säätänyt heille määrätyt ajat ja heidän asumisensa rajat.” Mikä ei suinkaan ole estänyt tiettyjä tahoja kiihkeästi tavoittelemasta kansallisvaltioiden, ja rajojen ”haihduttamista” uuden uljaan liittovaltion aikaansaamiseksi. Tai ainakin sen yrittämistä. 

Ovatkohan hankkeen puuhamiehet (tai pitäisiköhän ajan hengen mukaisesti sanoa puuhahenkilöt), ylläoleva huomioiden, tulleet lainkaan ajatelleeksi ettei Jumala taida olla globalisti (eikä edes toisekseen humanisti, jos tarkkoja ollaan), ja miten ensimmäiselle globalismihankkeelle kävi? 

Sehän tässä on erityisen merkillistä, että meillä suomalaisilla on VAIN YKSI puolue poliittisten puolueiden joukossa, joka ajaa Suomen asiaa! Ja heidät on median ja muiden puolueiden taholta tehokkaasti demonisoitu. Edes Kristillisdemokraatit eivät (tietääkseni) ole sanoutuneet moisesta irti, vaan täysin rinnoin olleet mukana samoissa ”tuolileikeissä.” Kun nyt kuitenkin joudutaan – tosin pitkin hampain – toteamaan, että perussuomalaiset ovat olleet enimmäkseen tuskallisen oikeassa, on se mitä ilmeisimmin trauma josta kaikki eivät mahdollisesti selviä. Ja mikä pahinta, Suomen ja suomalaisten kustannuksella!

Tässä kohtaa tekee mieleni vapaasti soveltaa aikaisemmin siteeraamaani luonnehdintaa USA:n vaaleista (”Trump vs. 20 miljoonaa henkeään pidättävää demokraattia”): Jos Halla-aho sanoisi että happi on hyväksi, suomalainen valtamedia ja muut puolueet pidättäisivät hengitystä ja tukehtuisivat. Vinkkinä persuille: ehkä taktiikkaa kannattaisi kokeilla?

Sarkasmi, ironia ja kyseenalainen(?) huumori sikseen. Ja oheen – kuolemaa halveksien (jälleen kerran) – valaisevaa muistutusta Raamatusta siihen, miksi me emme kaikki puhu samaa kieltä. Ja miksi näin ei ilmeisesti pidäkään olla. Toisille mielihyväksi, kun taas toisille ”mielenkarvaudeksi.”

”Ja Herra sanoi: ”Katso, he ovat yksi kansa, ja heillä kaikilla on yksi kieli, ja tämä on heidän ensimmäinen yrityksensä. Ja nyt ei heille ole mahdotonta mikään, mitä aikovatkin tehdä. Tulkaa, astukaamme alas ja sekoittakaamme siellä heidän kielensä, niin ettei toinen ymmärrä toisen kieltä.” Ja niin Herra hajotti heidät sieltä yli kaiken maan, niin että he lakkasivat kaupunkia rakentamasta. Siitä tuli sen nimeksi Baabel, koska Herra siellä sekoitti kaiken maan kielen; ja sieltä Herra hajotti heidät yli kaiken maan.” (1. Moos. 11:6-9)

86. Vatikaanin Vasallit?

””Te tiedätte, että kansojen ruhtinaat herroina niitä hallitsevat, ja että mahtavat käyttävät valtaansa niitä kohtaan. Näin älköön olko teillä keskenänne, vaan joka teidän keskuudessanne tahtoo suureksi tulla, se olkoon teidän palvelijanne, ja joka teidän keskuudessanne tahtoo olla ensimmäinen, se olkoon teidän orjanne; niinkuin ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi monen edestä.”” (Matteus 20:25-28)

 

Aluksi Paavi Aleksanteri III:n Wikipediasta löytyvä ”bullan tuoksuinen” kirje Upsalan arkkipiispalle ja hänen alaisilleen piispoille sekä jaarli Guttormille. Kirje on nimeltään: Gravis Admodum = Ylen Raskas

 9.9.1171 tai 1172 Frascati (Tusculanum)

Ylen raskas ja haikea valitus on esitetty apostoliselle istuimelle siitä, että suomalaiset aina, kun heitä uhkaa vihollisten sotajoukko , lupaavat säilyttää kristillisen uskon ja pyytävän hartaasti kristillisen lain saarnaajia ja selittäjiä, mutta sotajoukon vetäydyttyä kieltävät uskon sekä halveksivat ja ankarasti vainoavat saarnaajia. Koska he näin näyttävät pilkkaavan Jumalaa ja halveksivat kristillistä uskontoa, ja kun he näin ovat kaksinkertaisesti helvetin lapsia, kun heidän onnensa ja elämänsä havaitaan kokonaan olevan maallisissa ja heidän halveksivan taivaallisia, ei ole soveliasta, että heille tuottaa vastoinkäymisissä turvan kristityn nimi, jota he myötäkäymisissä näyttävät pilkkaavan ja kammoksuvan.

Niin muistutamme ja määräämme teille kaikille, että varoisitte tästä lähtien heidän petoksiaan ja juoniaan niin järkevästi ja harkitusti, etteivät he voi hädän tullen turvautua teidän apuunne ja puolustukseenne, elleivät he luovuta teidän haltuunne varustuksiaan, jos heillä joitakin on, tai muuten anna riittävää taetta ja varmuutta siitä, etteivät he tämän jälkeen voi millään tavalla peräytyä tai kiertää teidän harkitsevaisuuttanne, vaan heidän on pakko lujasti pitää ja säilyttää kristinuskon todistuskappaleet, niin ettei heitä enää nähtäisi niiden joukossa, joista on sanottu: hän on tunnustava sinua niin kauan kuin teet hänelle hyvää.

Annettu Frascatissa syyskuun 9. päivänä. 

 

Ylläoleva kirjoitus kertoo – verrokkina tähän päivään – ainakin sen, ettei kehitystä ”paavillisempaan” -tai pitäisi kai oikeammin sanoa kristillisempään suuntaan ole juurikaan tapahtunut. Pikemminkin päinvastoin. 

Bullaan (löysästi) liittyen vielä sitaatti Iltasanomien Bisquitin Kremppakivaa-kolumnista, liittyen Suomen ulkoministeri Timo Soinin käyntiin Vatikaanissa: ”Ensinnä tuli pahantahtoisesti mieleen Soinin filippiiniläiskirjeen motiivi. Totta kai Filippiineiltä. Liki umpikatolinen maa, ja Soinihan taas tunnetusti paavin oma bullanmuru.”

Niin, koska minulla on suoranaisena korvamatona viime päivinä toistunut termi: pullaliiga, jonka nimikkeen alla ainakin Saalem ja Elim toimivat, sekä myös jotkut Vedä Henkeä -seurakunnasta, heräsi uteliaisuus sen suhteen, että mitähän ihmeen  pullan jakoa nuo mahtavat harjoittaa! Selvisihän se sittemmin – löytyy jopa Saalem Uutisten viikko-ohjelmasta – että kyseessä onkin Bullaliiga, joka nimenä sitten aiheuttaakin ihan toisenlaista kulmakarvojen kohottelua!

Tässä kohtaa on ihan pakko taas siteerata ”Pätkää” eli Masa Niemeä: ”Asiahan ei tietenkään minulle kuulu, mutta…” 

Elimistä en tarkemmin tiedä, mutta Saalemin ajoilta muistuu mieleen, kuinka kirkkokunnaksi (Helluntaikirkko) rekisteröityminen oli täysin mahdoton yhtälö! Ymmärtääkseni asiassa ei sittemminkään ole muutosta tapahtunut, ainakaan sitä (Pietarsaaren Saalem-seurakunta) ei löydy Helluntaikirkkojen luettelosta. Ja tämä nimenomaan sen tähden, ettei haluttu millään tavoin muistuttaa valtakirkkoja. Joten ihan tässä joutuu nipistämään itseänsä: onko tämä totta vai näenkö unta. Onko tämä se sama Saalem, jossa olen ”syntynyt” ja joka on ollut kotini kymmeniä vuosia!? Ollaanko siellä vaivihkaa kuitenkin valitsemassa kahdesta ”pahasta”, vieläpä se suurempi paha?

Toisaalta, jos tuohon nimivalintaan kuitenkin liittyy jokin syvällisempi merkitys: jos ollaan esimerkiksi otettu vaarin Matteuksen evankeliumista löytyvästä Jeesuksen kehoituksesta: ”olkaa siis älykkäät kuin käärmeet ja viattomat kuin kyyhkyset”, on sitten ihan pakko (ainakin noin kuvainnollisesti) ostaa hattu, jotta voin sitä nostaa!

Sen verran toki uskon kuitenkin tuntevani kyseisiä yhteisöjä, ettei ainakaan kovin vakavamielinen tavoite ole pyrkiä Vatikaanin vasalleiksi. Vaan joku neropatti vain on sattunut saamaan ahaa-elämyksen, että tuossapa hieno nimi. Veikkaan jälkimmäistä. 

Asian tekee tietenkin astetta kimurantimmaksi se, jos varsinainen evankelioiminen on tässä nykyisessä pahassa maailmanajassa jo määritelty sanktioita aiheuttavaksi,  rangaistavaksi vihapuheeksi ja -tai vihateoksi. Oli sen asian kanssa niin tai näin, siihenkin pätee kuitenkin klassinen, raamatullinen, jo edesmenneen Alpo-veljenkin esittämä toteamus; rautakangen pudottua hänen varpailleen: ”Lihan pitää kärsiä.”

85. Olen järkyttynyt

”Kaikki maan asukkaat ovat tyhjänveroiset; ja hän tekee, niinkuin hän tahtoo, taivaan joukoille ja maan asukkaille, eikä ole sitä, joka pidättää hänen kätensä ja sanoo hänelle: ’Mitäs teet?’” (Daniel 4:32)

 

Koska kirjahyllyssäni on ennestään Laura ja Saska Saarikosken kirjoittama kirja: ”TRUMP, mies kuin Amerikka. Oli luonteva jatkumo saada kahlattua läpi juuri lahjaksi saamani, Michael Wolffin kirjoittama kirja: ”Tulta ja Tuhoa.” Jos oli aikanaan tuskallinen kokemus lukea Jarmo Korhosen kirjaa (löytyy myös hyllystä) nimeltä: Maan Tapa; joka kertoo suomalaisen politiikan raadollisuudesta, on tuon jälkimmäisen lukeminen sitä (tuskallinen) kokemus korotettuna useampaan potenssiin! Tai ehkä minussa vaan on – kuten Esko Aholle kerrotaan sanotun presidentinvaalikampanjan yhteydessä, ”lohen sukua” – joka panee pyristelemään vastavirtaan suhtautumisessa nykyisiin valtavirtanäkemyksiin.

Hakematta mieleen nousevat, jostain netin syövereistä silmiini osuneet sanat – joita sittemmin olen yrittänyt metsästää; ainakin tähän mennessä huonolla menestyksellä – mutta ovat onneksi vielä muistissa: ”Jos Trump sanoisi että happi on meille hyväksi, 20 miljoonaa demokraattia pidättäisi hengitystä ja tukehtuisi.” Luulenpa ettei tuo rajoittuisi vain USA:n demokraatteihin, vaan laajenisi maailmanlaajuiseksi pandemiaksi asti. Twitteriä kohtalaisen aktiivisesti seuranneena tiedän, että moni hautausurakoitsija Suomessakin voisi todeta; kuten eräs addressien myyjä takavuosina (hieman punastuen) totesi: ”Ihmisiä on kiitettävästi kuollut.” Joten Trump on monessakin mielessä paljon vartijana!

Edellisestä  johtopäätöksenä voitanee todeta, että jos Jussi Halla-aho tai Laura Huhtasaari – tai Jimmie Åkesson – puhuisivat kontrolloimattoman maahanmuuton, eli avoimien rajojen puolesta: Suomen ja Ruotsin ympärillä olisi jo aikaa sitten ollut ainakin 100 metriä korkea muuri tai aita. Kaikkialla siellä missä on yhteinen raja naapurin kanssa. Kukaties rannikkovesistökin olisi miinoitettu. Kyseiset tahot eivät kai vain ole toistaiseksi jostain syystä ”hoksanneet” ruveta käänteisesti taktikoimaan? Kyse ei siis ehkä sittenkään ole niinkään paljon siitä mitä puhutaan tai vaaditaan, vaan kuka puhuu tai vaatii?

Otsikon sanat vaativat ehkä jonkin verran avaamista. Sillä muutenhan saattaisi jäädä vaikutelma, etteivät ne (taaskaan) liity mihinkään; edes tässä postauksessa. No, tuo sanapari jäi mieleen ”kummittelemaan” nähtyäni sen Anna-Maja Henrikssonin twiittiin lanseerattuna – hän kun oli nähnyt kolme hakaristilippua mielenosoituksessa! Siis jopa siinä määrin jäi kummittelemaan, että alkuun tuntui hyvältä ajatukselta tehdä siitä seuraavan postauksen otsikko! Mutta, kuten niin monesti ennenkin on käynyt – kun ideaa alkaa työstämään – ei se välttämättä niin loistavalta tunnukaan. 

Ollaanhan sitä paitsi juuri nyt taas sellaisessa ajassa, jolloinka ei löydy puoluetta joka ei olisi kiinnostunut pienen ihmisen hyvinvoinnista (eikö vaalit voisi olla joka vuosi, tai puolivuosittain?!), että valitsemista näyttäisi vaikeuttavan suoranainen (tosin positiivinen) runsauden pula.

 Mutta sitten, liekö hänellä ollut tarkoitus toimia ilonpilaajana – ainakaan valintaa se ei helpota, saattaa jopa houkutella, poliittisesta koomasta vasta heränneen vaipumaan takaisin koomaan – näin Jussi Halla-ahon videoviestin: ”Millainen kansa antaa tämän tapahtua itselleen?” Jonka loppukaneettina on vieläpä varoitus: ”älä äänestä valehtelijoita!” Niinpä valinnasta tuli kerta heitolla monta astetta vaikeampaa. Matti Näsää siteeraten: ”…mua huvita yhtään mikään!”

84. Ei, Hän Ei Ole Raskas

”Parempi kuin pitotaloon on mennä surutaloon, sillä siinä on kaikkien ihmisten loppu, ja elossa oleva painaa sen mieleensä. Suru on parempi kuin nauru, sillä sydämelle on hyväksi, että kasvot ovat murheelliset.” (Saarnaaja 7:2-3)

 

IN MEMORIAM

Veikko Ilmari Lehtola 26.01.1946 – 06.10.2018  

”Jeppiksen” jalkapallokatsomon intohimoinen suurkuluttaja on nukkunut pois. Hänet tunnettiin siis penkkiurheilijana, ja paikallisten jalkapalloseurojen kannattajana. Sillä kausikorttien kokoelmasta löytyy niin FC United, JBK kuin myös JARO. Muistan taannoisen episodin, kun kysyin vähän härnäten; velipojan harmitellessa suosikkijoukkueensa häviämistä: ”Eikös se niin mene, että aina paras joukkue voittaa?” Johon, astetta syvällisempää ajattelua edellyttävä vastaus, kuului jokseenkin tähän tapaan. ”Ei se aina niin mene.” Veikko oli mies, joka ei juurikaan tehnyt numeroa itsestään, eikä hänellä ollut suuria vaatimuksia elämältä: hän vaikutti aina tyytyväiseltä. Joka on piirre, jota hänessä suorastaan kadehdin. Mielestäni häneen sopii klassinen ilmaisu: ”vaatimattomuus kaunistaa.” Kun nyt näissä merkeissä olen seurannut hänen elämäänsä, ja taistelua monen vakavan sairauden kanssa. Ja sitä, kuinka tyynesti hän kaiken kantoi,  turhia valittelematta; mieleen nousevat hakematta Raamatusta itsensä Jeesuksen sanat, jotka mielestäni sopivat laitettaviksi muistovärssyyn: ”Autuaita ovat hiljaiset, sillä he saavat maan periä.”

He Ain´t Heavy, He´s My Brother

Tämä The Hollies -yhtyeen laulu on noussut voimakkaasti mieleeni, näitä veljen asioita hoitaessani. Minun teini-ikäni aikaan (eli kauan sitten) se oli suuri hitti, ja on – ainakin minun mielestäni sitä edelleen. Tuolloin en ymmärtänyt montakaan sanaa englantia, mutta tykästyin nimeen ja upeaan esitykseen. Sen alkuperä löytyy James Wellsin vuonna 1884 kirjoittaman kirjan The Parables of Jesus (Jeesuksen vertaukset) -tarinasta. Siinä pieni tyttö kantaa isoa poikavauvaa. Nähdessään hänen kamppailunsa, joku kysyy: eikö hän ole väsynyt. Johon tyttö yllättäen vastaa: ”Ei, hän ei ole raskas, hän on minun veljeni.”

Nyt, kun osaan pari sanaa enemmän englantia, ja tiedän kappaleen alkuperän, sekä olen tutustunut lyriikkaan: se on mielestäni kuin viini joka vanhetessaan vain paranee. Sen myötä on hyvä muistella  veljeämme.

https://m.youtube.com/watch?v=EYzfTdIZoP0

 

 

 

”Sillä Jumalan mielen mukainen murhe saa aikaan parannuksen, joka koituu pelastukseksi ja jota ei kukaan kadu; mutta maailman murhe tuottaa kuoleman.” (2. Kor. 7:10)