”Kaikki maan asukkaat ovat tyhjänveroiset; ja hän tekee, niinkuin hän tahtoo, taivaan joukoille ja maan asukkaille, eikä ole sitä, joka pidättää hänen kätensä ja sanoo hänelle: ’Mitäs teet?’” (Daniel 4:32)
Koska kirjahyllyssäni on ennestään Laura ja Saska Saarikosken kirjoittama kirja: ”TRUMP, mies kuin Amerikka. Oli luonteva jatkumo saada kahlattua läpi juuri lahjaksi saamani, Michael Wolffin kirjoittama kirja: ”Tulta ja Tuhoa.” Jos oli aikanaan tuskallinen kokemus lukea Jarmo Korhosen kirjaa (löytyy myös hyllystä) nimeltä: Maan Tapa; joka kertoo suomalaisen politiikan raadollisuudesta, on tuon jälkimmäisen lukeminen sitä (tuskallinen) kokemus korotettuna useampaan potenssiin! Tai ehkä minussa vaan on – kuten Esko Aholle kerrotaan sanotun presidentinvaalikampanjan yhteydessä, ”lohen sukua” – joka panee pyristelemään vastavirtaan suhtautumisessa nykyisiin valtavirtanäkemyksiin.
Hakematta mieleen nousevat, jostain netin syövereistä silmiini osuneet sanat – joita sittemmin olen yrittänyt metsästää; ainakin tähän mennessä huonolla menestyksellä – mutta ovat onneksi vielä muistissa: ”Jos Trump sanoisi että happi on meille hyväksi, 20 miljoonaa demokraattia pidättäisi hengitystä ja tukehtuisi.” Luulenpa ettei tuo rajoittuisi vain USA:n demokraatteihin, vaan laajenisi maailmanlaajuiseksi pandemiaksi asti. Twitteriä kohtalaisen aktiivisesti seuranneena tiedän, että moni hautausurakoitsija Suomessakin voisi todeta; kuten eräs addressien myyjä takavuosina (hieman punastuen) totesi: ”Ihmisiä on kiitettävästi kuollut.” Joten Trump on monessakin mielessä paljon vartijana!
Edellisestä johtopäätöksenä voitanee todeta, että jos Jussi Halla-aho tai Laura Huhtasaari – tai Jimmie Åkesson – puhuisivat kontrolloimattoman maahanmuuton, eli avoimien rajojen puolesta: Suomen ja Ruotsin ympärillä olisi jo aikaa sitten ollut ainakin 100 metriä korkea muuri tai aita. Kaikkialla siellä missä on yhteinen raja naapurin kanssa. Kukaties rannikkovesistökin olisi miinoitettu. Kyseiset tahot eivät kai vain ole toistaiseksi jostain syystä ”hoksanneet” ruveta käänteisesti taktikoimaan? Kyse ei siis ehkä sittenkään ole niinkään paljon siitä mitä puhutaan tai vaaditaan, vaan kuka puhuu tai vaatii?
Otsikon sanat vaativat ehkä jonkin verran avaamista. Sillä muutenhan saattaisi jäädä vaikutelma, etteivät ne (taaskaan) liity mihinkään; edes tässä postauksessa. No, tuo sanapari jäi mieleen ”kummittelemaan” nähtyäni sen Anna-Maja Henrikssonin twiittiin lanseerattuna – hän kun oli nähnyt kolme hakaristilippua mielenosoituksessa! Siis jopa siinä määrin jäi kummittelemaan, että alkuun tuntui hyvältä ajatukselta tehdä siitä seuraavan postauksen otsikko! Mutta, kuten niin monesti ennenkin on käynyt – kun ideaa alkaa työstämään – ei se välttämättä niin loistavalta tunnukaan.
Ollaanhan sitä paitsi juuri nyt taas sellaisessa ajassa, jolloinka ei löydy puoluetta joka ei olisi kiinnostunut pienen ihmisen hyvinvoinnista (eikö vaalit voisi olla joka vuosi, tai puolivuosittain?!), että valitsemista näyttäisi vaikeuttavan suoranainen (tosin positiivinen) runsauden pula.
Mutta sitten, liekö hänellä ollut tarkoitus toimia ilonpilaajana – ainakaan valintaa se ei helpota, saattaa jopa houkutella, poliittisesta koomasta vasta heränneen vaipumaan takaisin koomaan – näin Jussi Halla-ahon videoviestin: ”Millainen kansa antaa tämän tapahtua itselleen?” Jonka loppukaneettina on vieläpä varoitus: ”älä äänestä valehtelijoita!” Niinpä valinnasta tuli kerta heitolla monta astetta vaikeampaa. Matti Näsää siteeraten: ”…mua huvita yhtään mikään!”
Kaikuja periferiasta 