66. Yksisuuntainen mielipahahäiriö

”Ja hän on tehnyt koko ihmissuvun yhdestä ainoasta asumaan kaikkea maanpiiriä ja on säätänyt heille määrätyt ajat ja heidän asumisensa rajat, että he etsisivät Jumalaa, jos ehkä voisivat hapuilemalla hänet löytää – hänet, joka kuitenkaan ei ole kaukana yhdestäkään meistä…” ”…Noita tietämättömyyden aikoja Jumala on kärsinyt, mutta nyt hän tekee tiettäväksi, että kaikkien ihmisten kaikkialla on tehtävä parannus.” (Apt. 17:26-27,30)

 
Katsoin Pressiklubi -ohjelman jossa vieraina olivat Tuomas Enbuske, Jari Tervo ja Silvia Modig. Jonkin aikaa sitten luin hupaisan kommentin siitä, miten joillekin toimittajille Esko Valtaoja on henkilö, jolta on kysyttävä mielipidettä kaikista asioista maan ja taivaan välillä. Taisipa kyseinen kommentoija pohtia jopa: ”taidanpa pirauttaa Valtaojalle kun autoni moottorissa ilmenee laakeriongelmia…” Tai jotain sinne päin.

Toinen (kotimainen; sillä Dawkins on tietääkseni britti) oraakkeli jonka mielipidettä ei voi sivuuttaa, varsinkaan maahanmuuttoon liittyvissä asioissa, näyttäisi olevan juurikin Tervo.

Mainittakoon tämäkin, että nyt ensimmäisen kerran kuulin jonkun suomalaisen julkisuuden henkilön, edes jossain määrin, kritisoivan Ruotsin politiikkaan liityvää (joka heille tosin suotakoon) lapsellista mykkäkoulua. Tuomas Enbusken todetessa: ”En yhtään tykkää tästä ruotsalaisten linjasta eristää Ruotsidemokraatit.” Tätä tosin ei Uusi Suomi lainkaan havainnut todetessaan Tervon sanoneen ”suorat sanat tv:ssä.”

Björn Wahlroos kohautti jälleen kerran toteamalla että ”80 prosenttia ihmisistä on idiootteja.” Oman lusikkansa tuohon idioottikeittoon lisäsi Jari Tervo toteamalla tuossa samaisessa Pressiklubi -ohjelmassa: ”Kaikki valtuutetut eivät ole rasisteja, osa on myös idiootteja!”

Hyvää keskustelua kyllä peräänkuulutetaan; hyvä niin! Mutta jos et ole samaa mieltä, olet jo lähtökohtaisesti leimattu vihapuhujaksi, rasistiksi ja jopa idiootiksi! Joten paljon on umpeen kurottavaa, ennen kuin keskustelua pääsee aloittamaan ikäänkuin samalta viivalta.

Jari Tervo totesi myöskin kannattavansa pakkosiedätystä rasisteille, ottamalla entistä enemmän maahanmuuttajia ja ilmeisesti nimenomaan sinne, missä eniten on vastustusta. Jokin tuossa logiikassa kyllä mielestäni pettää. En tiedä kovinkaan paljon idiotismista, mutta arvelisin huonoimmaksi mahdolliseksi hoitokeinoksi sitä, että lisätään sellaisen lääkkeen annostusta, joka mahdollisesti on jopa tehnyt heistä (idiooteista) syyntakeettomia idiootteja!

Itse en ainakaan lähtisi suin päin siedättämään. En ainakaan avohoidossa olevia, ennenkuin turvallisuuskysymys on jokseenkin hoidossa. Toisaalta, jotta saataisiin kaikki 700000 rasistista idioottia turvallisesti lukkojen taakse siedätettäviksi; minnekäs sijoitat, kun kaikki liikenevät paikat on varattava muualta tuleville?!

 
Sanottaakoon nyt kuitenkin että ei, en ole astumassa, enkä edes yritä astua niin sanottujen ”kallon kutistajien” reviirille. Tulipahan vain mieleeni tilannetta tarkkaillessani mielenkiintoinen ajatuskuvio poliittisesti yksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Joka noin niinkuin diagnoosina näyttäisi sopivan kuin nyrkki silmään Suomen ja Ruotsin politiikan kuvioita seuratessa. Enkä edes usko sitä miellettävän häiriöksi, vaan normaaliksi tilaksi johon jokaisen tulisi ainakin pyrkiä. Sillä jos se häiriöksi miellettäisiin, eiköhän siitä myös pyrittäisi eroon.

Ajatus kiehtoi sen verran, että otin asiasta googlettamalla selvää. No, selväksi tuli ainakin, että yksisuuntainen – termiä (joka käytännössä tarkoittaa joko maniaa tai masennusta) ei yleensä käytetä. Vaan käytössä on ”kaksisuuntainen mielialahäiriö” -versio, jossa mania ja masennus vuorottelevat.

Mutta koska molempien maiden edellä mainituissa kentissä mitään vaihtelua ei näyttäisi tapahtuvan, ainoastaan manian ja masennuksen yhteisvaikutuksen ilmeinen syveneminen – suorassa suhteessa Ruotsidemokraattien/Perussuomalaisten kannatuksen kasvuun; puolustanee otsikko, jälleen kerran – olletikin kun sitä on sopivasti tuunattu – hyvinkin paikkaansa.

Fobioista on myös viime aikoina kuultu ihan riittävästi puhuttavan, enkä välittäisi niitä samoja toistaa. Sen sijaan haluan mainita – jopa mahdollisesti lanseerata uusia, ennen mainitsemattomia – joista ensimmäisenä mieleen tuleva neofobia kaivannee tässä kontekstissa selvennystä:

Koska ultraliberaali suuntaus päätöksenteossa (lue = perinteisistä kristillisistä arvoista liberalisoitunut) on jo niin kiveen veistettyä, että konservatiiviset ja fundamentalistiset – kaksi nykyretoriikan kirosanaa muuten – arvot ja ehdotukset saattavat kuulostaa ennen kuulumattoman uusilta ja käsittämättömiltä, jopa pelottavilta. Vaikka itse asiassa ovat vain uusvanhaa arvojuurille palaamista.

Tuohon kotimaiseen neofobiaan tiiviisti integroituna tuntuisi sisältyvän ainakin junttifobia, persufobia, fennofobia ja patriofobia. Sillä kaikki suomalaisuuteen liittyvä, jopa isänmaallisuus alkaa olla tabu, jota ei saisi edes mainita. Koska niitä kannattamalla saattaa syyllistyä rasismiin.

Tuosta (neo)fobiaryppäästä näyttäisi ”kärsivän” ainakin Suomen vanhojen puolueiden eliitti kannattajineen. Oireiden vakavuudesta päätellen on pelättävissä ettei sitä Suomi kestä. Lähi-Idän kriisissä ainoa Israelin naapureita tyydyttävä ratkaisu on juutalaisten oma-aloitteinen itsensä tuhoaminen esimerkiksi kävelemällä vapaaehtoisesti mereen. Saman kaltainen toive-ajattelu tuntuu meillä kohdistuvan Perussuomalaisiin.

Vielä on mainittava ainakin yksi merkittävä fobia – jonka myös Tuomas Enbuske totesi itsellään olevan. Nimittäin: kristofobia, joka näyttäisi yhä enenevässä määrin levinneen, ja yhä enemmän (valitettavasti) leviävän myöskin kirkollisiin piireihin. Minkä ei tosin senkään pitäisi yllättää, sillä sekin on edeltä tiedetty, ja ”Raamattu ei voi tyhjiin raueta.”

 
Laitan tähän loppuun ikään kuin tuoreena velloneen ”idiotismisivaltelun” kontrastiksi kommentin kaikkein avovaltaisimmalta taholta, eli itsensä Jeesuksen sanomana. Samalla kun olen kuulevinani korvissani vasta-argumentointia tyyliin: määrittele veli, ja: eihän tuossa idiooteista mitään sanota!

”Mutta minä sanon teille: jokainen, joka on vihoissaan veljelleen, on ansainnut oikeuden tuomion. Samoin jokainen, joka sanoo veljelleen: ’Senkin hölmö’, on ansainnut Suuren neuvoston tuomion, ja se, joka sanoo: ’Sinä hullu’, on ansainnut helvetin tulen.” (Matt. 5:23)