”Kehuessaan viisaita olevansa he ovat tyhmiksi tulleet.” (Room. 1:22)
Marjastamiseen liittyvä pikkukumara etukeno saattaa olla syynä monologeihin, joita ehtimiseen näyttäisi syntyvän. Ehkä se saa sakan – jonka päällä aivot normaalioloissa lepäävät – lähtemään liikkeelle aiheuttaen mitä eriskummallisimpia aivoituksia. Sitä se tosin ei selitä, miksi sama jatkuu pitkin vuotta. Josta taas seuraa aiheellinen pelko siitä, että irtoilemista tapahtuu asennoista riippumatta.
Mutta tällä kertaa se, mikä yllytti molemmat aivosolut kilpasille, oli Twitterissä joitakuita hykerryttävä, kuvitteellisen(?) Katnissin (vai mikä se oli) toteamus, että ”tyhmät ihmiset ovat vaarallisia.” Josta johtuen tämä pieni postaus vaikkapa toteamuksella: Etpä taida ehkä arvatakaan kuinka lähellä totuutta tuo väittämäsi on!
Koska varastossa sattui olemaan vielä jokunen rivi Ennustukset toteutuvat -kirjasarjasta poimimaani aineistoa; ja koska se mielestäni sopii tähän yhteyteen kuin nyrkki silmään, olisi sääli sitä haaskata.
Kuten oheiset otsikot osoittavat, ovat lainaukset sarjan ensimmäisestä kirjasta, joka ilmestyi vuonna 1974. Jos siis kohta neljäkymmentä vuotta sitten voitiin tiedottaa tuon kaltaisia lukuja vaikkapa tuon strontiumin osalta, mikähän mahtaa olla tilanne tänä päivänä? Jos maailma pystyssä pysyy, eikä kukaan vihellä peliä poikki, ainakin me jätämme säteilevän perinnön tuleville polville. Toisaalta, onpahan ainakin sellainen perintö, jota jälkipolvi ei heti saa tuhlattua!
>><<
Radioaktiivisuus (Et. 1, s. 169–175)
Björn O. Gillberg tiedottaa, että Yhdysvalloissa varastoidaan ydinvoimaloista niin paljon strontium 90:tä, että sen määrä ylittää kolmikymmenkertaisesti maailmanlaajuisessa atomisodassa ilmakehään vapautuvan määrän. Radioaktiivinen jäte voi päästä liikkeelle ydinvoimaloista myös onnettomuuden kautta. Kokonaiset maat voivat saastua, ja erityisesti voimaloiden lähellä asuvat ovat vaarassa. Atomisotaan asti ei tarvitse odottaa, sillä myrkyllinen saastuminen on jo käynnissä.
Atomisota (Et. 1, s. 175–183)
Suurvaltojen välillä on kilpavarustelua. Viidesosa maailman tiedemiehistä toimii sotateollisuuden alalla. Maailman vuosittaiset varustelumenot kohoavat arvion mukaan 1120 miljardiin markkaan. Ydinaseita omistavat valtiot ovat varastoineet atomiaseita sadan trotyylitonnin verran jokaista maapallolla elävää miestä, naista ja lasta kohti. Tällä asevarastolla nykyinen ihmiskunta voisi pyörittää varman itsemurhan rulettia tuhat kierrosta.
Albert Einstein, atomikauden profeetta, joka havainnoillaan laski perustan atomipommille, sanoi: ”Atomiaseilla voitaisiin pyyhkäistä pois 2/3 maapallon väestöstä. Jos neljäs maailmansota syttyisi, se olisi kivi -ja nuijasota.”
J. Robert Oppenheimer, ”atomipommin isä” ja atomipommin valmistaneen tutkimusryhmän johtaja sanoi: ”Seuraavan sodan jälkeen ei löydy riittävästi eläviä kuolleittemme hautaamiseen.”
>><<
Kuulun siihen ikäpolveen jolle tuo kylmän sodan aikainen kilpavarustelu on tuttu asia. Sen tiimoilta on monen monta laskelmaa, ihan julkisesti olemassa olevia, jotka puhuvat karua kieltään siitä, että ihmiskunnalla on aikoja sitten ollut varastoissaan kapasiteettia tuhota kaikki elämä maapallolta moneen kertaan. Epäilenpä etteivät nuo aseet -ainakaan niihin käytettyjen ydinlatausten osalta – ole minnekään kadonneet. Rautaesiripun kaaduttua ja Neuvostoliiton hajottua, en kovinkaan suuresti ihmettelisi, vaikka joku näinä päivinä saisi hankittua itselleen mustasta pörssistä ydinkärjellä varustetun mannerten välisen ohjuksen laukaisujalustoineen.
Yhteenvetona voidaan todeta, että merkillepantavana kupletin juonena on se, että ”läpimurto” lähes poikkeuksetta tapahtuu ensin tappamisen saralla, ja vasta sitten seuraa hyötykäyttö. Edelleen todettakoon jälleen, että avatuksi on tullut sellainen Pandoran lipas, jota ihmiskunta ei kykene enää sulkemaan.
Niin, enkä minä olisi minäkään, ellen ainakin edes vilauttaisi Dawkins -korttia. Varsinkin näinkin herkullisissa yhteyksissä. Yleisessä tiedossahan on, että ateistit, Dawkins keulahahmonaan – jotka pitävät naturalistista maailmankuvaa ainoana oikeana – nimittävät itseään ”välkyiksi.”
Kun taas Raamattu häpeämättömästi – ilmeisen piittaamattomana tämän päivän vihapuhekielloista – sanoo: ’Hullu sanoo sydämessänsä: ”Ei ole Jumalaa”’ (Ps.14:1). En tiedä miten sinusta, mutta minusta näiden kahden määritelmän välillä on melkoisen suuri kontrasti; etten sanoisi ristiriita.
Loppukaneetiksi laitan tähän vaimon nuorimman veljen nätin kommentin omasta edesmenneestä äidistään, ja minun anopistani: ”Muori on nyt totuudessa. Me eletään vielä täällä valheessa.” (K-P. Hartikainen)
Kaikuja periferiasta 