88. The Bluff Sisters

”Ja hän on tehnyt koko ihmissuvun yhdestä ainoasta asumaan kaikkea maanpiiriä ja on säätänyt heille määrätyt ajat ja heidän asumisensa rajat,”(Apostolien teot 17:26)

 

Moni meistä, joka ei ole ihan äsken syntynyt, saattaa muistaa Spede Pasasen luoman kuvitteellisen (kuten Wikipedia sitä kuvailee) musiikkiyhtyeen: jonka alkuperäinen kokoonpano oli Matti Kuusla, Spede Pasanen ja Pentti Nevaluoma. Tunnetuin kokoonpano lienee kuitenkin Vesa-Matti Loiri, Spede Pasanen ja Simo Salminen. Niin, ja sketsien mukaan Bluff Brothers suomeksi on: ”hänen erittäin kova sininen leipänsä” (blu = sininen, ff = erittäin kovaa, brot = leipä, hers = hänen).

Twitter-profiilini mukaan olen mies, joka muun muassa ”hämmästelee poliittisten mahdottomuuksien aikaa.” Joista (mahdottomuuksista) luonnollisesti ylivoimaisin on Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi: täkäläisistä ennusteista (”0,0 prosentin mahdollisuus tulla valituksi”) huolimatta. Ja josta lähtien punavihervasemmisto, niin meillä kuin muualla, on hyperventiloinut. Eikä loppua tuolle pandemialle ole, mitä ilmeisimmin, ainakaan vielä seuraavaan neljään vuoteen näköpiirissä. Todettakoon nyt kuitenkin, että saatan olla (jota juuri tässä nimenomaisessa asiassa en haluaisi) väärässäkin.

Eipä monikaan sellainen, joka on elänyt 50 -luvulla alkaneen Kylmän sodan ajan suoranaisine kommunistivainoineen, ja Vietnamin sotineen, olisi aikaisemmin voinut uskoa, että USA:kin on nykyisin lähes sosialistinen valtio? En minä ainakaan! No, ”ken elää, hän näkee!” Jopa sen että meillä on punavihreä tyttöhallitus, jonka sisäministeri esittää suorastaan huolestuttavia lausuntoja. Ainakin mitä tulee suomalaisten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta huolehtimiseen, minkä nimenomaan pitäisi kuulua hänen reviiriinsä.

Sarastus -lehdestä löytyy Timo Hännikäisen, Ohisaloa kuvaava kirjoitus: Fanaatikon muotokuva. Siinä kerrotaan hänen sanoneen muun muassa että: ”turvapaikan hakeminen on perusoikeus joka menee kaiken muun edelle.” Josta sittemmin, ajan hengen mukaisesti, on kanneltu, ja Iltalehti on saanut ”satikutia” väärästä otsikoinnista! Oli sanamuotojen kanssa nyt sitten miten oli, niin kuurokin kuulee ja sokeakin näkee, ettei hallituksen priorisointi ainakaan osu samoille linjoille Presidentti Urho Kekkosen (oi niitä aikoja!) aikoinaan toteaman kanssa: ”Perustavoitteemme on Suomen itsenäisyyden ja riippumattomuuden turvaaminen kaikissa olosuhteissa ja sen myötä huolenpito kansalaisten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Tämä kulkee kaiken muun edellä.”

Hallituksen nimekseen brändäämä Viisikko, on mitä ilmeisimmin lukkoon lyöty eikä ehdotuksia enää vastaanoteta. Tosin nimi on jo nyt osoittautunut sikäli ongelmalliseksi että Kulmunin erottua jäljellä on nelikko, jota vahvistamaan nimettiin, ikäänkuin ”likkain lekkeriksi” Matti Vanhanen. Voihan toki olla niinkin, että ”Viisikko” jatkaa WhatsApp/Twitter -mikälie elämäänsä omana itsenään maailman tappiin asti, huolimatta kulloisestakin hallitus kokoonpanosta. Mutta tuo otsikon Bluff Sisters olisi sikälikin käytännöllisempi, ettei se ole niinkään päälukuun sidottu. Ja sitä voidaan tarvittaessa kätevästi täydentää & Brothers -liitteellä. Niin, ja järjestystä muuttamalla ja jättämällä tarvittaessa toisen puoliskon pois, käytettävyys on ikuinen, kaikille tulevillekin hallituksille valmiina!

Sillä Bluffia ”Viisikon” seikkailuissa ainakin on riittänyt, ihan sitä itseään. Eikä niin kuin Speden nerokkaassa nimikikkailussa. Mahtaisiko koko kokoonpanoa ihan aikuisten oikeilla demokratian pelisäännöillä olla olemassakaan, ellei persun pelko olisi niin ”veret seisauttavaa?” Niinpä niin, mutta jos ihan pakko on loppuun asti tuota Bluff Brothers -vertausta käyttää, kun on käyttämään ruvennut, käytän ainakin vapautta pieneen (ehkä paremmin nykytilanteeseen sopivaan) muutokseen: ”hänen erittäin kova vihreä leipänsä.”

Törmäsin Twitterissä aiheelliseen kysymykseen, tai oikeastaan kahteen: ”Miksi Suomen valtamedia on vasemmistolainen? Olemmeko tyhmiä?” Itse lisään tuohon (kuolemaa halveksien): miksi meillä on vasemmistolainen hallitus, vaikka niin sanottu oikeisto on ymmärtääkseni eduskunnassa enemmistö? Sitä ei tosiaan tällainen ”pieni ihminen” kaikkea ymmärrä. Mutta onneksi on taas pian vaalit, jolloinka sitä saa hetken paistatella suosion valokeilassa.

Sille joka mahdollisesti ihmettelee, miten on mahdollista että kehitys näyttää menevän koko ajan hullumpaan suuntaan, jossa ne asiat jotka vielä vähän aikaa sitten olivat itsestään selvästi arvoja, ovat nykyään kirosanoja. Eli minkälaisen kapellimestarin tahtipuikolla tätä Tellusta (toistaiseksi) johdetaan:

”Taas perkele otti hänet kanssansa sangen korkealle vuorelle ja näytti hänelle kaikki maailman valtakunnat ja niiden loiston ja sanoi hänelle: ”Tämän kaiken minä annan sinulle, jos lankeat maahan ja kumarrat minua”.” (Matteus 4:8-9)

Huomaa, ettei Jeesus suinkaan kyseenalaistanut Perkeleen ”valtaoikeuksia” tämän maan kamaralla. Voidaan sanoa että on yksi asia, jossa ”valehtelija ja valheen isä” ei valehdellut.

Joten ainakaan kristitylle (uskovalle) ei tämän kehitys suunnan pitäisi olla yllätys. Mahdolliselle fatalistille, joka on kenties sitä mieltä ettei tälle kehitykselle ole edes mitään tehtävissä, koska Jumala on sen niin ennalta määrännyt, suosittelen Joonan kirjan lukemista. Sillä se on samaan aikaan surkuhupaisaa luettavaa Joonan kiukuttelun vuoksi, ja toisaalta valaiseva esimerkki siitä, ettei Jumalalla ole mikään pakkomielle saada hävittää syntistä kaupunkia. Vaan jos väki ”säkissä ja tuhkassa” tekee parannuksen ja kääntyy synneistänsä, uhattu tuhokin voi peruuntua. 

”Kun Jumala näki heidän tekonsa, että he kääntyivät pois pahalta tieltänsä, niin Jumala katui sitä pahaa, minkä hän oli sanonut tekevänsä heille, eikä tehnyt sitä.” (Joona 3:10)

75. Heil Hypocrisy

”Mihin siis vertaisin tämän sukupolven ihmisiä? Millaisia he ovat? He ovat kuin torilla istuvat lapset, jotka huutavat toisilleen: ’Me soitimme teille huilua, mutta te ette tanssineet, me pidimme valittajaisia, mutta te ette itkeneet mukana.’ Johannes Kastaja on tullut, hän ei syö leipää eikä juo viiniä, ja te sanotte: ’Hänessä on paha henki.’ Ihmisen Poika on tullut, hän syö ja juo, ja te sanotte: ’Mikä syömäri ja juomari, publikaanien ja syntisten ystävä!’” (Luuk. 7:31-34)

 
Tulin tässä tehneeksi sen mykän synnin että liityin uudestaan, pitkähkön tauon jälkeen Twitteriin: https://twitter.com/talepani. Lähinnä, kuten siellä esittelyssäni totean, monitoroidakseni miten makaa sellainen poliittinen maailma jossa tapahtuma toisensa jälkeen on laitettava kategoriaan: Eihän siinä näin pitänyt – kaiken järjen ja asiantuntijalausuntojen mukaan – mitenkään voida käydä!

Mielenkiintoa lisää huomattavasti, jos tai kun asioita tarkastelee raamatullisten linssien läpi.

Niin, ja mitä vielä noihin synteihin yleisemmin tulee: Tunnustan vielä senkin (joka saattaa jo nyky-tulkintojen mukaan kuulua niihin anteeksiantamattomiin), että juurikin, ja lähes yksinomaan Trumpin seuraamisen takia päädyin nykyiseen ”Twitter-herätykseeni.”

Mutta mennäkseni noihin monitoroinnin tässä vasta melko lyhyessä ajassa antamiin vaikutelmiin. Jos nyt vaikka edetään pienemmästä suurempaan. Ikäänkuin myrskystä vesilasissa astetta suurempaan kuohuun.

Parhaillaan Juha Sipilän ympärillä käytävä – noitavainoon verrattavissa oleva kihinä alkaa saada jo farssin piirteitä. Samaan aikaan kun Suomi-Neito korisee hukkumaisillaan kurkkuaan myöten suossa! Herääkin kysymys: Onkohan tässä kaikessa nyt pohjimmiltaan kyse siitä, että kun – huolimatta vuosikymmeniä jatkuneesta valistamisesta, kansa (sekin!) kuitenkin meni tekemään sen anteeksiantamattoman synnin, että valitsi väärin – oppositio ja media on jonkinlaisessa psykoosissa eikä millään saa parkua toppaamaan. Ellei jollekin saada edes jotenkin kostettua?

Pitkähkön tauon jälkeen nähtiin jälleen itse Ruben Stiller isännöimässä Pressiklubia. Aiheena, mikäs muu kuin: Sipilä – Ajojahdin uhri? Poimin sieltä viestintäkonsultti Harri Saukkomaan toteamuksen: ”Ne jotka ovat parikymmentä vuotta viruneet eduskunnassa, osaavat käyttää mediaa hyväkseen.”

Lopputulemaksi voitanee sanoa: Sipilän heikkoutena – sen lisäksi että hän tulee politiikan ulkopuolelta – tuntuisi olevan se, ettei hän osaa käyttää mediaa!

Kaikille lienee tuttua Stubbin ahkera twiittailu, jonka irvailemiseen olen itsekin syyllistynyt. Nykytietämyksellä on ihan pakko todeta että mieshän on ollut edelläkävijä median käytössä! Hänen twiittailunsa kuuluu kuitenkin nappulaliigaan Trumpin vastaavaan verrattuna. Kuten myös tietysti koko Suomi USA:han verrattuna.

Olisikohan niinkin, että me suomalaiset olemme sen verran perässähiihtäjiä, ettei meillä edelläkävijöistä tykätä?

Heh, mutta hassuahan tässä – sanoisinko globaalissa tragikomediassa – on se, että kun täällä meillä media-osaamisen puute Juha Sipilän kohdalla koetaan ongelmaksi. Niin rapakon takana, Trumpin kohdalla, asia näyttäisi olevan päinvastoin. Hänellä kun tuntuisi olevan median käyttötaito niin hyvin hyppysissä, että on kohta saanut (hieman kärjistäen) jo pelkällä twiittailulla – josta häntä yksi ja toinen haluaisi hillitä – enemmän aikaan kuin edeltäjänsä kahdeksassa virkavuodessa. Eikä mies ole edes vielä virallisesti astunut virkaansa!

Niin, ja eikös se niinkin ollut että myös tämä juuri Yhdysvaltain presidentiksi valittu Donald Trump tulee politiikan ulkopuolelta?!

Mitä sitten tuohon poliittiseen ”kihinään” laajemmin (ja myös vakavammin) tulee: vielä valtavampaa se takuuvarmasti on USA:ssa. Toivoa sopii että kansakunta, jolle aseenkanto-oikeus tuntuisi olevan tärkein asia maailmassa, pysyy maltillisena eikä tee mitään radikaalia. Toivoa sopii myös, että some kuitenkin, kaikista negatiivisista vaikutuksistaan huolimatta toimii myös eräänlaisena paineen tasaajana. Sillä ajatuksella että ”haukkuva koira ei pure”, kuten sanonta kuuluu.

Hassua, jopa lähes hirtehishumoristista on sekin, jonka olen toisessakin yhteydessä todennut, että tämä valhetta enemmän kuin totuutta rakastava maailma niin kiihkeästi vaatii poliitikoilta toden puhumista.

Sain joululahjaksi Laura ja Saska Saarikosken kirjoittaman kirjan: Trump Mies Kuin Amerikka. Hyvä kirja, kiitos joulupukille!

Se taisi olla siinä kirjassa (mutta ihan varma en ole), jossa oli tämä hyvä ja osuva määritelmä median dilemmasta Trumpiin liittyen, ja johon on hyvä lopettaa: ”Media ottaa miehen puheet kirjaimellisesti, mutta ei ota miestä tosissaan. Kannattajat eivät ota miehen puheita kirjaimellisesti, mutta ottavat miehen tosissaan.”

60. Tilastoja, havaintoja ja tuulahduksia

”Ja perkele vei hänet korkealle vuorelle ja näytti hänelle yhdessä tuokiossa kaikki maailman valtakunnat ja sanoi hänelle: ”Sinulle minä annan kaiken tämän valtapiirin ja sen loiston, sillä minun haltuuni se on annettu, ja minä annan sen, kenelle tahdon. Jos sinä siis kumarrut minun eteeni, niin tämä kaikki on oleva sinun.” (Luukas 4:5-7)

 

Vale, emävale, tilasto, on tuttu sanonta joka ehkä yrittää antaa vihjeen siitä, miten vakavasti eri tilastoihin ylipäätään tulisi suhtautua. Ne kun saadaan kohtalaisen vaivattomasti näyttämään juuri siltä, miltä niiden halutaan näyttävän. Oltakoon muuten tuon sanonnan alkuperästä mitä mieltä tahansa, minä luulen kuulleeni sen ensimmäisen kerran Timo Soinin sanomana.

Aivan oven edessä on jälleen aika, jolloin gallup-gurut joutuvat (elleivät ole jo joutuneet) jonkinlaiseen ekstaasiin käyriensä ja pylväidensä kanssa. Vaalit kun ovat kohta edessä.

Oman blogini tilastoista (joka muuten marraskuun 28:s päivä täytti kolme vuotta) sen verran, että jos haluaa elää itsepetoksessa – joka tosin nykyisin näyttäisikin olevan niitä suosituimpia urheilumuotoja – ja saada aikaan paljon näyttöjä eli blogilla vierailuja, kannattaa harrastaa sitä itse, kirjautumatta sisään. Ja uskotella sitten itselleen että täällähän käy kuhina. En suuresti ihmettelisi vaikka myös sisäänkirjautuneena itse tekemäni koluamiset näkyisivät tilastoissa.

Mutta siihen, mistä päin maailmaa ulkopuoliset ”kurkkijat” tulevat, ei sen sijaan juurikaan voi vaikuttaa. Ei ainakaan minun kyvyilläni ja taidoillani. Esimmäinen vuosi (ainakin) meni sen huolestuttavan huomion merkeissä että ”Putinin Pojat” -on ylivoimaisesti suurin blogistani kiinnostunut ulkomainen ryhmä. No, se on nykyisin jo taakse jäänyt skenaario sikäli että sieltä ei sen koommin ole kurkistuksia tullut, eli käyntimäärä ei ole lisääntynyt. Ovat kai todenneet allekirjoittaneen vaaralliseksi korkeintaan itselleen.

Nykyisin jopa USA on kirinyt rinnalle ja ajanut Venäjän Federaation ohi! Ehdotonta ykkössijaa pitää kuitenkin Espanja! Ruotsi, Englanti, Namibia ja Viro seuraavina. Seitsemän kärkimaata kaikkiaan kahdeksastatoista mainitakseni.

Jos nyt ei ihan tilastoinnin määritelmiin, niin ainakin ympäröivän yhteiskunnan tarkkasilmäiseen havainnointiin; liittynee huomion kiinnittyminen Iltalehden blogistiluettelossa tapahtuneeseen muutokseen. Jokunen päivä sitten näet tuohon joukkoon liittyi kosmologi Kari Enqvist. Tuosta lisäyksestä joku ilkikurinen havainnoitsija saattaisi tehdä sellaisen johtopäätöksen, että jos Iltalehden palturin määrä tähän mennessä on ollut lähinnä kosmeettista, saattaa se jatkossa saada kosmiset mittasuhteet!

Enkä tiedä vastaako tämä Iltasanomien kolumnisti Jyrki Lehtolan taannoiseen huutoon, jossa hän peräänkuulutti, ymmärtääkseni Aarno Laitisen aikoinaan lanseeraamia, ”päivystäviä dosentteja” takaisin. Mutta ainakin yksi sellaisen tuntomerkit kenties hyvinkin täyttävä näyttäisi olevan Seurakuntalainen -verkkolehdestä löytyvä Dosentti Matti Myllykoski ulostuloineen: ”Jos tupakoitsijoita ei häädetä pois yhteiskunnasta, kirkonkaan ei pitäisi savustaa ulos konservatiivejaan.”

”Asiahan ei tietenkään minulle kuulu”, kuten Pätkä luultavasti taas tässä kohtaa sanoisi. Mutta luulisi jonkinlaisten ”kellojen soivan” kirkollisen konservatiivin korvien välissä, tullessaan verratuksi tupakoitsijoihin. Jotka nyky-yhteiskunta mieluiten näkisi ammuttavan vaikkapa Kuuhun. Karkeasti ryhmitellen edellä olevan voi tulkita siten että jumaliset on eristettävä jonkinlaiseen kirkolliseen koilliskulmaan, pois jumalattomia häiritsemästä. Ei kuitenkaan kokonaan pois, tuiki tarpeellista kirkollisveroa maksamasta!

Eipä tarvita kovinkaan kummoisia ennustajan lahjoja sen toteamiseen että kaukana eivät tänäkään päivänä ole ne ajat jolloinka (2. Tim. 3:12) sanat muuttuvat lihaksi: ”Ja kaikki, jotka tahtovat elää jumalisesti Kristuksessa Jeesuksessa, joutuvat vainottaviksi.”

Olen aikaisemmissa postauksissa omalta osaltani yrittänyt kiinnittää huomiota siihen että Raamatussa mainitut ennustukset toteutuvat, tykättiin siitä tai ei. Poimintoja niihin (postauksiin) on otettu kirjasarjasta ENNUSTUKSET TOTEUTUVAT 1-4.

 
Yksi ”viattomimmista” esimerkeistä; ettei kiinnostus yliluonnolliseen tms. – olkoonkin että niin sanottu sivistys on työntänyt Raamatun romukoppaan – ole minnekään kadonnut, ovat horoskoopit. Jotka liittyvät Jumalan kieltämiin tähdistä ennustamisiin. Ote Hal Lindseyn 70-luvulla kirjoittamasta kirjasta, nimeltä: MAA ENTINEN SUURI PLANEETTA, sivulta 11: ”Nykyään on horoskooppi jo tuhannessa kahdessasadassakahdeksassakymmenessä Yhdysvaltojen tuhannesta seitsemästäsadastaviidestäkymmenestä päivälehdestä.”

 
Alla on vähän pidempi tuulahdus samalta 70-luvulta, joka sekin on Hal Lindseyn kirjoittamasta kirjasta. Jolla on hurja, jopa pelottavakin nimi. Jokainen päätelköön itse, onko tässä ajassa nähtävissä merkkejä näiden kirjojen sanoman paikkansa pitävyydestä. Muuten, tuossa alkuun lainatussa raamatunkohdassa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, ettei Jeesus suinkaan kiistänyt perkeleen toistaiseksi voimassa olevaa hallintaoikeutta tähän Tellukseen!

SAATANA ELÄÄ JA VOI HYVIN MAA-PLANEETALLA, s. 50-51:

”Neljäntoista vuoden aikana ovat sadat opiskelijat valittaneet minulle, että heidän uskonsa on joutunut yliopiston teologisilla ja filosofisilla kursseilla harkitun ja voimakkaan hyökkäyksen kohteeksi. Jotkut ovat suorastaan saaneet huonoja arvosanoja hyvin tiedoin läpäisemistään kuulusteluista pelkästään siitä syystä, että he ovat esittäneet asiasta kristillisen näkökannan, joka on perustunut Raamatun kirjaimelliseen totenapitämiseen.

Saksasta liikkeelle lähtenyt Raamatun kritiikki on huipentunut siihen, että Raamattu on hyljätty melkein kaikissa maailman yliopistoissa ja korkeakouluissa täysin epäluotettavana epähistoriallisena asiakirjana.

On surkuhupaisaa, että Raamattu hyljättiin nimenomaan siksi, ettei yliluonnolliseen enää uskottu. 1960-luvun lopussa alkoi kuitenkin uusi suuntaus, joka hyväksyi ESP-ilmiöt ja muut yliluonnollisuuden muodot. Raamattu on siitä huolimatta jäänyt romukoppaan.

Nyt meidän opiskelijanuorisomme tekee kokeita ESP:n ja okkultismin alueilla ilman mitään luotettavaa kriteeriä, joka auttaisi heitä ymmärtämään kokemansa ilmiön alkuperää.

Massaschusettsin teknologisen instituutin professori kuvaa kokemusta, joka hänellä oli koulun parhaista oppilaista kootussa seminaariryhmässä. Hän kertoi, että keskustelu kääntyi aasialaisesta filosofiasta mietiskelyyn, joogaan, Zeniin ja sitten I Chingiin (kirjaan, joka esittää muinaiskiinalaisen ennustusjärjestelmän), jang-jinin makrobioottiseen dieettiin, Maher Babaan, astrologiaan, astraaliruumiiseen, sähkömagneettisiin kenttiin, ufoihin, tarot-kortteihin, parapsykologiaan, noituuteen ja magiaan.

Professori lisäsi, etteivät hänen seminaariryhmänsä opiskelijat leikitelleet aiheilla vaan ottivat ne vakavissaan. ”Eivätkä he olleet mitään plebeijejä, alempaa rahvasta”, professori sanoi. ”He olivat intellektuaalisesti maan ylimystöä.””

36. Hyperventilaatio

”Aatami oli vain inhimillinen – ja vain se selittää kaiken. Hän ei syönyt omenaa omenan vuoksi, vaan siksi, että se oli kielletty. Jos käärme olisi kielletty, hän olisi syönyt sen.” (Mark Twain)

Poliisista kuuluu kummia. Helsingin Sanomien kolumnisti tiesi esittää väitteen jonka mukaan poliisin saa nopeimmin paikalle jos uhattuna on omaisuus! Jos siis näet naapurin isännän suorittavan pihapiirissään amokin juoksua kirves kädessä emännän pyrkiessä pakoon, älä kerro sitä (mahdollista hälytystä tehdessäsi). Vaan sano epäileväsi varkaiden olevan tyhjentämässä matkoilla olevan naapurin asuntoa. Jos nimittäin haluat poliisit nopeasti paikalle. Näin ainakin mikäli uskomme Helsingin Sanomia, ja miksi emme uskoisi? Ehkä täysin asiaan kuulumattomana (edelläolevasta johtuen) muistuu mieleeni Neil Hardwickin poliisiaiheinen sketsi, jossa poliisi kirjoitti kuulustelupöytäkirjaa. Pidätetyn nimi oli Haapala, ja pöytäkirjaa kirjoitettiin yksisormijärjestelmällä. ”H, a…”, …ja hetkisen – jopa kirjoituskoneen alta – etsiskeltyään kollegalle: ”Pena hei, missäs tässä koneessa on toinen a?”

Huomasin hämmästyksekseni että WordPress pitää blogitapahtumistani tilastoa, tai oikeammin tilastoja, sillä niitähän sieltä löytyy lähes joka lähtöön. Eri maitten mukaisessa käyntitilastossa ylivoimaisesti eniten kurkkauksia viime vuoden helmikuun loppupuolelta tähän asti, on Suomen jälkeen tullut Venäjän Federaatiosta! Hyvänä kakkosena UK, kolmosena Namibia ja sitten USA. Seuraavina tasaluvuin Tsekki, Espanja, Ranska, Ruotsi, Brasilia ja Islanti. Nöyrä kiitos vaivautuneille!

Hakusanoissa ykkösenä komeilee ”argentiinan konkurssi”, kakkosena ”helsinki syndrooma.” ”En finne igen”, ”fatalismi” ja ”kieroutunut” seuraavina. Yksi mielenkiintoisimmista hakusanaryppäistä on ”pietarsaari rkp mekka”, joista toisessa yhteydessä olen arvellut niistä kahden viimeisen tarkoitetun kumarrettaviksi. Tuo keskimmäinen kirjainyhdistelmä lisäksi nostaa vastustamattomasti mieleen äskettäisen some-keskustelun jossa vastapuoli vähätteli ääri-islamistien merkitystä, he kun ovat pienenä vähemmistönä.

Nimittäin kun poliittiseen kenttään liittyen linkitin äskettäin Juha Ahvion kirjoituksen, jossa todettiin Malin islamistien uhkaavan koko Eurooppaa, ajauduin pienimuotoiseen ajatusten vaihtoon Twitterissä. Vastapuolen arvio ääriliikkeiden vähäisestä merkityksestä (koska ovat vähemmistönä) toi mieleeni esimerkin täältä koto-Suomesta. Meillähän RKP on osoituksena siitä ettei vähemmistössä oleminen automaattisesti tarkoita sitä, ettei vähemmistöllä olisi valtaa. Meidän onneksemme, kuten Twitterin puristetussa versiossa totesin, he voivat rauhassa keskittyä pakkoruotsin varmistamiseen ja kukkahattupolitikointiin. Toisaalta, miksi heidän muuhun pitäisikään keskittyä? Prinsessa ja vähintäänkin puolet valtakunnasta on jo saatu! Tässä kontekstissa on helppo yhtyä keskustelun vastapuolen lopputoteamukseen ”järkevien voitosta.” Sillä elleivät näin hyvin asiansa ajaneet ole järkeviä, niin ketkä sitten?

Edelleen poliittisessa kentässä pysyttäessä, täällä Suomessa on havaittavissa ainakin kahdenlaista oireilemista, suhtautumisessa Perussuomalaisiin. Hyperventilaatio, joka terminä toistuvasti putkahtelee esiin asian tiimoilta, kuvaa sen verran hyvin valtaeliitin ja median reaktioita Perussuomalaisten kiusalliseen(?) suosion kasvuun, että poimin siitä otteen Wikipediasta:

”Hyperventilaatio eli ylihengitys tai liikahengitys, sananmukaisesti ylituuletus, tarkoittaa syvää ja tiheää hengitystä, jonka seurauksena veren hiilidioksidipitoisuus laskee liikaa. Tämä järkyttää elimistön happo-emäs-tasapainoa. Veren emäksisyys aiheuttaa paniikkituntemuksia ja kouristuksia. Muita oireita voivat olla esimerkiksi huimaus sekä raajojen ja suun ympäristön puutuminen sekä pistely. Hyperventilaatio voi olla elimistön asianmukainen keino esimerkiksi äkillisesti kohonneen pääkallon sisäisen paineen alentamiseksi.”

Toinen suhtautumistapa löytyy Kummelien sketsistä nimeltä ”Perintöä odotellessa”, jossa aikamiespojat, isännän, lähes tukehtumiseen johtavia yskänkohtauksia seuratessaan ovat ilmeisen toiveikkaita: jokohan nyt? Lähes käsin kosketeltavissa on kyseinen asenne kannanotoissa, joissa yritetään ottaa kaikki mahdollinen irti möläytyksistä, sammakoista, jopa pukeutumisesta! Ikäänkuin Perussuomalaisilla olisi niihin jonkinlainen monopoli, eikä sellaista satu minkään muun puolueen edustajille. Tässä taitaa unohtua totuus: millainen kansa, sellaiset päättäjät. Toisaalta totuudestakin on sanottu että se tuppaa olemaan sodankäynnissä se ensimmäinen uhri.