9. Pelkoterapia

”Joka tunnustaa, että Jeesus on Jumalan Poika, hänessä Jumala pysyy, ja hän Jumalassa. Ja me olemme oppineet tuntemaan ja me uskomme sen rakkauden, mikä Jumalalla on meihin. Jumala on rakkaus, ja joka pysyy rakkaudessa, se pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä. Näin on rakkaus tullut täydelliseksi meissä, että meillä olisi turva tuomiopäivänä; sillä sellainen kuin hän on, sellaisia mekin olemme tässä maailmassa. Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkoittaa pelon, sillä pelossa on rangaistusta; ja joka pelkää, se ei ole päässyt täydelliseksi rakkaudessa. Me rakastamme, sillä hän on ensin rakastanut meitä.” (1 Joh. 4:15-19)

Luettuani Uusi Suomi – nettilehdestä tieteen sensaatiomaisesta(?) saavutuksesta, jossa suomalainen hiiri voitti pelkonsa, tuli mieleen kaksi asiaa.

Ensimmäinen liittyy vähän aikaisemmin julkaistuun, niin ikään sensaatiomaiseen, uutiseen. Siinä tutkija voitonriemuisesti kertoi kehittäneensä viruksen, jolla helposti saa vähintään puolet porukasta sairastumaan kuolettavasti!

Joten eiköhän tuossa kollega toiselle kollegalle, tai pitäisikö sanoa kollegiolle, järjestänyt – ikäänkuin sosiaalisen tilauksen – tehdä pelkoterapiatutkimusta? Resepti parannuskeinoksi tosin on sama vanha tuttu: nappi ja terapia.

Toinen mieleen tuleva asia liittyy Artturi Reinikaisen kertomukseen koiran koulutuksesta, jossa kaveri kertoi kouluttaneensa koiraansa joka oli tehnyt isomman tarpeensa kerrostalon portaikkoon. Tämä kertoi työntäneensä koiran kuonon tuohon jätökseen ja heittäneensä koiran sen jälkeen alas parvekkeelta. ”No oppiko se?” Kysyi Reinikainen. Johon vastaus kuului: ”No, tavallaan. Nykyään kun se tekee läjänsä portaikkoon, se työntää itse kuononsa siihen ja hyppää alas parvekkeelta.”

Että mikä on tämän tarinan opetus? Vaikkapa että hiiret ovat hiiriä, koirat koiria ja gallupit (tilattujakin) gallupeja, ja ihmiset ihmisiä. Ylläoleva lainaus kertoo turvallisesta pelon karkoitusmenetelmästä.

HYVÄÄ ja epätieteellistä JOULUA KAIKILLE!

2. Hyvä ihminen

”Hyvä ihminen tuo sydämensä hyvän runsaudesta esiin hyvää, ja paha tuo pahastansa esiin pahaa; sillä sydämen kyllyydestä suu puhuu.” (Luuk. 6:45)

Tätä aloitellessani totean tekeväni historiaa, jonka ei miehisillä putkiaivoila pitäisi perinteisen ajattelumallin mukaan ollenkaan olla mahdollista. Nimittäin saman aikaisesti tehdä joulusiivousta, pestä pyykkiä ja käydä naputtelemassa tätä! Otan riskin täysin tietoisena siitä että tämän kaltainen yritys saattaa päättyä katastrofiin.

Hyvin usein kuulee sanottavan: jos Jumala on rakkaus, miksi maailmassa on niin paljon nälänhätää. Tai miksi on niin paljon sotia ja niiden mukanaan tuomaa kärsimystä?

Mutta harvemmin, jos koskaan kukaan esittää itselleen kysymyksen: jos ihminen on pohjimmiltaan hyvä (kuten myöskin hyvin yleisesti esitetään), miksi sitten emme ole saaneet poistettua esimerkiksi nälänhätää? Miksi joka hetki soditaan jossain päin maailmaa?

Ymmärtääkseni nälänhätä olisi kovinkin helposti hoidettavissa, ellei joidenkin intresseihin kuuluisi pitää asia ennallaan, jotta markkinahinnat pysyvät korkealla. Mieluummin heitetään ruokaa pois kuin että annettaisi nälkää näkeville. Viimeisimpänä saavutuksena ruoan tuottamiseen aikaisemmin varatun maan valjastaminen autoilun alttarille tuottamaan raaka-ainetta biopolttoaineelle! Sopii kysyä, ovatko nämä hyvän ihmisen menettelytapoja. Vastaus riippunee siitä, miltä intressipiiriltä kysytään.

Raamatun kertoma totuus meistä ihmisistä, että me olemme pahoja, ihan yksiselitteisesti, ei ole mikään uutinen sinänsä. Vaan on ollut ihmiskunnan historian alusta tiedossa. Sen mainitseminen – puhumattakaan totuutena kertomisesta – ei vain ole ollut korrektia, varsinkaan näinä moderneina aikoina.

Olen jossain yhteydessä ollut lukevinani että ”ihminen, joka ei tunne historiaansa, ei tunne kunnolla itseään”, tai ainakin jotain sinne päin. Kun tiedostaa sen, että jopa peilikuvakin saattaa kaunistella asioita, on paljon helpompi ymmärtää missä tällä Telluksella ihan oikeasti mennään.

Kun vielä syvällisemmin ymmärtää että todellinen taistelu käydään tuolla näkymättömissä maailmoissa – Hyvän ja Pahan, Jumalan ja Saatanan välillä, ja että sen taistelun vaikutukset heijastuvat tämän maan kamaralle, – onkin päässyt melko pitkälle asioiden oivaltamisessa.

Se, että Jeesus itse ottaa puheeksi hyvän ihmisen, antaa meille kuitenkin toivoa siitä että sellainenkin saattaa hyvissä olosuhteissa olla olemassa. Tosin sen mahdollistamiseksi taidetaan tarvita itse Jumalan väliintuloa.

Niin, ja katastrofin aineksetkin olivat jo vähällä realisoitua alkuunsa. Mutta ei putkiaivojen johdosta, vaan taloyhtiön pesukoneen sanottua sopimuksensa irti. Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin.

0. Esipuhe

No niin, tässä sitä nyt taas ollaan! Juuri kun olin päässyt sanomasta itselleni sopivan parhaiten sen kaltainen blogikirjoittelu jossa pääsen ainakin korjaamaan kirjoitusvirheet, asetin itseni Ramin blogissa samalle viivalle kaikkien kommentaattoreiden kanssa!

Tarkoitan sitä, että poistuin Ramin blogista vierasbloggaajan statuksesta enkä näin ollen voi jälkeen päin korjata, jos sinne kommentoin!

Kaamea skenaario täydellisyydentavoittelijalle jonka on mielellään päästävä korjaamaan huomaamatta jäänyt virhe vaikka vielä viikkokin sen jälkeen kun se on kirjoitettu. Täytynee siis jatkossa asennoitua siten, että harkitsee tarkemmin ja tekee ”ristiintarkistuksia” ennen kuin päästää tekstin sormistaan mikäli siellä kommentoi.

Olen siis tehnyt uuden aluevaltauksen kiitos siitä Ramille, joka teki sen mahdolliseksi! Sillä niin uskomattomalta kuin se kenties kuulostaakin, itse olen sen kaltaisissa puuhissa kokolailla pihalla.

Tällä blogilla ei, ainakaan toistaiseksi ole kommentointimahdollisuutta, mikä osaltaan todistanee sen ettei allekirjoittaneen ensisijainen tarkoitus sittenkään ole päästä väittelemään (vaikka sekin kenties tuntuu vaikealta uskoa), vaan pohdiskella – toki edelleenkin raflaavasti ja provosoiden – sillä mihinkäs pantteri pilkuistaan pääsee.

Ensiksi nimesinkin tämän Pantteriksi oikein kuvan kera, mutta sitten päätin luopua kuvien käytöstä vähän niin kuin – koruton on kaunista – periaatteella. ”Kuvittelut” jääkööt visuaalisesti orientoituneille.

Aika näyttänee tuntuuko tämä kivalta vai onko siitä luovuttava.