”Sinulle, kuningas Nebukadnessar, julistetaan: Sinun valtakuntasi on otettu sinulta pois. Sinut ajetaan pois ihmisten seasta, ja kedon eläinten parissa on sinun asuinpaikkasi oleva; sinä joudut syömään ruohoa niinkuin raavaat, ja niin on sinulta kuluva seitsemän aikaa, kunnes tulet tuntemaan, että Korkein hallitsee ihmisten valtakuntaa ja antaa sen, kenelle hän tahtoo.” (Dan. 4:28-29)
Aivan ensimmäiseksi haluan – kuten taannoinen youtubessa usein toistetuksi kuuluisuudeksi noussut sanonta kuului – esittää oheisen linkin ja sen sisältämän pienen pätkän RKP:n – kantasuomalaisen kannalta nuivaakin nuivemmasta – manifestista. Joka kertoo koruttomasti ainakin sen ettei Suomi; tai ainakaan eivät suomalaiset ole priorisoinnissa ihan ykkösinä agendalla.
Nimittäin, kun tässä nyt taas lähestytään tuota aikaa, jolloinka pienellä ihmisellä on suoranainen runsauden pula sen suhteen, kenet näistä minua kilpaa kosivista valitsisin hoitamaan yhteisiä asioita isänmaan eduksi:
”RKP on uussuomalaisten puolue ja se houkuttelee ja integroi maahanmuuttajat puoluetoimintaan, myös johtotehtäviin, ja vaikuttaa niin, että joka neljäs maahanmuuttaja valitsee ruotsin ensimmäiseksi vieraaksi kielekseen.”
http://beta.oikeamedia.com/o1-5605
Niin ja ”juuri tulleen tiedon mukaan”; tässä poliittisen korrektiuden, ja sitä kautta vihapuheen kitkemiseen ponnekkaasti omistautuneessa: luvatussa maassa – eräässä vasemmiston vaalisloganissa on todettu äänestämättä jättämisen ”voivan olla ääni natsille tai persulle…”
Menneinä vuosina jalojen arvojen kuten: Koti, uskonto, isänmaa puolustajana(kin) profiloitunut Kokoomus on nykyisin kokemassa nuo arvot kirosanoina. Ja mitä ilmeisimmin uusina ”arvoinaan” pyrkimässä kohti kodittomuutta, uskonnottomuutta ja ennen kaikkea isänmaattomuutta, osana uljasta EU:n liittovaltiota!
Kuka lienee alunperin lanseerannut sanonnan: Politiikka on rikki, mutta joku vuosi sitten sen täällä Suomessa teki tunnetuksi Alexander Stubb, ministerinä ollessaan. Mitä se tarkalleen ottaen tarkoittaa, riippunee siitä keneltä kysytään.
Se saattaa tosiasiassa ollakin rikki. Jopa niin pahasti ettei siihen tehoa enää edes ”Setä Arkadian” Politiikan korjaussarja. Loogisena jatkumona sanonnalle: Millainen kansa, sellaiset päättäjät voitanee todeta: millaiset poliitikot, sellainen politiikka?
Voi Pyhä Sylvi sentään!
Missä ovat politiikan ulkopuolelta tulevat varteen otettavat – nimenomaan nykyistä ultraliberaalia menoa haastavat – mustat hevoset? Pahasti näyttää siltä että valittavana on pelkkiä mustia lampaita!
Otsikon innoittajana toimii – ajankohtaisten yhteiskunnallisten muutosten lisäksi (tai niistä johtuen) – kahdeksankymmentä-luvun Helkama pyörä -mainos. Kuten moni on jo huomannutkin: lievästi tuunattuna. Kehityksen etenemisestä voitanee lyhyesti todeta: Kielletty hedelmä kiehtoo yhä eniten!
Omalta kohdaltani totean, että Timo Soinin väistymisen myötä politiikan kiinnostavuuden eteen laskeutuu paksu musta esirippu. Jos Perussuomalaiset lakkaa olemasta todellinen vaihtoehto, se katoaa samaan sakeaan liberaaliin punavihreään usvaan yhdessä liberaalien piispojen, pappien ja perinteisten puolueiden kanssa.
Mutta lyhyestä virsi kaunis ja loppu-analyysiksi jo kliseeksi muodostuneet ”kolme pointtia”, jotka tästä kaikesta tulevat mieleen: Ensimmäinen ja lohdullisin on se että Jumalalla on alusta asti ollut, ja on yhä edelleen luomansa universumin ohjakset tiukasti käsissään. Toinen, että Hän voi käyttää ketä tahtoo tarkoitusperiensä toteuttamiseen.
Kolmas ja meidän ihmispoloisten kannalta ei niin kovin mairitteleva, jo kulunutkin fraasi: ”historia opettaa meille ettei ihminen opi mitään historiasta.”
Ei välttämättä edes ihan tuoreesta ja välittömästä lähi-historiasta, kuten Belsassarin tapaus osoittaa:
”Mutta sinä, hänen poikansa Belsassar, et ole nöyryyttänyt sydäntäsi, vaikka tämän kaiken tiesit; vaan sinä olet korottanut itsesi taivaan Herraa vastaan…” ”…sinut on vaa’alla punnittu ja köykäiseksi havaittu.””(Dan. 5:22-23,27)
Kaikuja periferiasta 