49. Ainako aprillipäivä?

”Ulkopuolella ovat koirat ja velhot ja huorintekijät ja murhaajat ja epäjumalanpalvelijat ja kaikki, jotka valhetta rakastavat ja tekevät.” (Ilm. 22:15)

Lapsuudesta tuttu hokema: ”Aprilliä, syö silliä; juo kuumaa kuravettä päälle” – muistui mieleen viimeisintä tieteen ”valtavaa läpimurtoa” kummastellessa. Kuten aikaisemmin naamakirjakommentissa totesin: Tiedemaailmassa aprillipäiviä näyttäisi epätasa-arvoisesti olevan vuodessa 365, kun me tavalliset ihmiset joudumme tyytymään yhteen!

Eipä silti että henkilökohtaisesti kaipaisin sitä yhtäkään. Olen jopa jossain määrin inhonnut koko virallista valehtelupäivää.

Kaikkien tiedossa oleva tosiasia on se, että savolaisen saarnatessa vastuu välittömästi siirtyy kuulijalle. Nyt näyttäisi melko vahvasti (on itse asiassa näyttänyt jo pitkään) siltä että tauti on levinnyt myös tiedemaailmaan. Eikä suinkaan levitessään voimaansa menettäneenä lievänä epidemiana, vaan suoranaisena pandemiana. Jossa ei ainoastaan vastuu – vaan myös todistelutaakka väittämän oikeaksi tai ”potaskaksi” toteamisesta – siirtyy kuulijalle.

Kun vastakkain asetetaan akateeminen arvovalta ja kadunmiehen filosofia, ei liene epäilystäkään siitä, kumpi kanta jää viralliseksi. Olkoon kuinka mieletön akateeminen väittämä tahansa. Me suomalaiset, ja niin sanottu vanha kansa varsinkin, olemme tottuneet suhtautumaan ylen kunnioittavasti kaikenlaiseen koulutukseen. Vanhoissa kotimaisissa elokuvissa ei ollut harvinaista kuulla jo pelkästään ylioppilasta puhuteltavan: ”Herra ylioppilas!”

Tuosta naiivista, lähes jumalointiin verrattavissa olevasta palvonnasta lienee nykyisin otettu jokunen askel maanläheisempään suhtautumiseen. Mutta yhtäkaikki koulutuksen mukanaan tuoma arvovalta on melko kiistaton.

Kuten viime aikoina otsikoihin nousseet valelääkäritapaukset osoittavat; optiona tiettyihin ammatteihin liittyvä valkoinen takki jo sinällänsä saa ihmeitä aikaan! Saatikka sitten että tuohon samaiseen takkiin on kääritty annos akateemista uskottavuutta.

Lähes mitä tahansa voi väittää todeksi ja mikä tahansa näyttäisi kelpaavan, kunhan ei vain lähde Raamattua ja luomisoppia myötäilemään.

Milloin yksi tiimi kirkkain silmin väittää ihmisen älykkyyden olevan peräisin eläimen aivovauriosta. Ja toinen, että ihminen on sian ja simpanssin risteytys; eikä ketään selvempijärkistä näytä löytyvän, joka sanoisi anoppini sanoin: ”Koputa hyvä mies (nainen, tai neutraalisti; henkilö) päätäs, että klöntit hajoo!”

Kertauksen vuoksi saattaa tässä yhteydessä olla paikallaan palauttaa mieliin, mitä Yhdysvaltain 26. presidentti Theodore Roosevelt aikoinaan humoristisesti(?) totesi akateemisesta sivistyksestä:

”Kouluja käymätön voi varastaa tavaravaunusta; akateemisesti sivistynyt voi nyysiä koko rautatien.”

Tuohon hokemaan vielä loppukaneettina palatakseni: Tottahan se on vedätetylle jossain määrin nöyryyttävä, mutta myös (tapauksesta tosin riippuen) vapauttava, tyyliin: Saivat mokomat höynäytettyä, mutta onneksi oli vain huijaus!

Tiedemaailmasta tuota ”vapautusta” lienee turha odottaa. Ovat kai sen verran ryppyotsaisen vakavissaan ja hartaita, että uskovat omat aprillipilansa!

38. Fundamentti

”Poika kunnioittakoon isää ja palvelija herraansa. Mutta jos minä olen isä, missä on minun kunnioitukseni? Ja jos minä olen Herra, missä on minun pelkoni? sanoo Herra Sebaot teille, te papit, jotka pidätte halpana minun nimeni.” (Malakia 1:6)

Aivan ensimmäiseksi pari poimintaa Bwana Joen blogista, liittyen lempiantisankarini Richard Dawkinsin ihmeellisiin ”siekailuihin.” Ensimmäiseen sisältyy peräti raamatullisia yhtäläisyyksiä (tietäneekö itsekään), kun häneltä kysyttiin mielipidettä muslimien jumalasta. Hän vastasi ”ettei voi sanoa, koska hän ei tiedä.” Raamattu kertoo meille mm. Matteuksen evankeliumissa kuinka ylipapit ja vanhimmat joutuivat vaikean ja kiusallisen tilanteen eteen, kysyessään Jeesukselta tämän valtuuksista:

‘”Minä myös teen teille yhden kysymyksen; jos te minulle siihen vastaatte, niin minäkin sanon teille, millä vallalla minä näitä teen. Mistä Johanneksen kaste oli? Taivaastako vai ihmisistä?” Niin he neuvottelivat keskenänsä sanoen: ”Jos sanomme: ’Taivaasta’, niin hän sanoo meille: ’Miksi ette siis uskoneet häntä?’ Mutta jos sanomme: ’Ihmisistä’, niin meidän täytyy peljätä kansaa, sillä kaikki pitävät Johannesta profeettana.” Ja he vastasivat Jeesukselle ja sanoivat: ”Emme tiedä”. Niin hänkin sanoi heille: ”Niinpä en minäkään sano teille, millä vallalla minä näitä teen”.’ 

Animaalisia uutisia, näin voitaisiin toinen poiminta nimetä. Nimittäin Dawkinsin omasta twiitistä löytyy suomeksi päivittetty sammakko: ”Yksikään syntymätön vauva ei ole niin inhimillinen kuin aikuinen sika.” Niin, tulihan tuossa animaliaan liittyen mainittua ainakin kaksi eläintä: sammakko ja sika. Tuohon twiittiin totean vain – syntymättömän vauvan puolustamiseksi – että saattaa se aikuinen sika sitten inhimillisyydessä päihittää uus”välkky”ateistinkin. Enkä hämmästyisi, vaikka olisi jo kirkkaasti välkympikin!

Käsitteistä joista meidän aikanamme on muutamista jopa tehty erilaisia lyömä-aseita, muutama sana:

Suvaitsevaisuudesta on Tony Halme aikanaan pistämättömästi argumentoinut, joten ei siitä sen enempää.  Ehkä kuitenkin sen verran, että jos et ole suvaitsevainen nimenomaan virallisen protokollan mukaan, olet rasisti.

Tasa-arvosta on jankuttamasta päästyäkin jankuttamalla muokattu itse kullekin sopivia versioita. Näin muun muassa allaolevan katkelman aiheesta. Katkelma on poimittu Jouko Pihon Blogista, tarkemmin sanottuna oheisesta artikkelista:

Psykiatri joka auttoi homoja parantumaan

”Tämä uusi määritelmä merkitsi homoseksuaalisuuden täyttä hyväksymistä. Socarides ja hänen tavallaan ajattelevat psykiatrit joutuivat vaikeuksiin: ”Meidät, jotka emme suostuneet poliittiseen udelleenmäärittelyyn, vaiennettiin pian kokouksissamme. Akateemisissa piireissä meidän luentomme peruutettiin eivätkä alan lehdet julkaisseet meidän tutkimuksiamme. Koko yhteiskunta muuttui. Televisio ja elokuvatuottajat alkoivat tehdä ohjelmia, joissa homoseksuaalisuutta pidettiin esillä laillisena ja oikeutettuna elämäntapana. Media, koulut, kirjastot, kirkko ja lainsäätäjät seurasivat perässä. Yhtäkkiä paha olikin hyvää ja hyvä olikin pahaa.”

Humanismi sanoo että ihminen on pohjimmiltaan hyvä, mutta saattaa silti oppia tekemään pahaa. Kun taas Raamattu yleisemmin, ja vielä erikseen Jeesus sanoo ihmisen olevan pohjimmiltaan paha. (Matt. 7:11) Tämän jälkimmäisen totuuden itselleen sisäistettyään, on itse kunkin helpompi ymmärtää miksi me olemme sellaisia kuin olemme, ja teemme niin kuin teemme. Aikaisemminkin on todettu, mutta tulkoon kerratuksi ettei kai kukaan vielä ole joutunut opettamaan lapsiaan valehtelemaan, tai tekemään muuta pahaa?

Meissä luontevasti istuvasta valehtelemiseen taipuvaisuudesta löytyy hyvä esimerkki monelle suomalaiselle ”kaikkein pyhimmästä”, eli urheilusta. Yksi toisensa jälkeen idolit osoittautuvatkin huijareiksi, ja mikä vielä huolestuttavampaa, osa heistä saattaa myöhemmin luoda uran politiikassa.

Fudamentalismi on tänä päivänä käsite, jota raamatullisiin aiheisiin liittyen käytetään lähinnä pilkkaamaan niitä, jotka ottavat Raamatun ”liian” kirjaimellisesti. Sen lisäksi se lienee laajentunut käsittämään kaikkea niin sanottua tiukkapipoisuutta. Mutta mitäpä tuosta, Jeesus itse taitaa olla varsinainen fundamentalistien ykkönen! Joten, jos haluat vaeltaa hyvässä seurassa, enpä tiedä mikä tai kuka voisi enää laittaa paremmaksi!

Niinpä laitankin tähän lopuksi  aikoinaan suomalaisuuden hymistyksenä – joka muuten sekään ei olisi paha asia näinä aikoina pitää mielessä – Adolf Ivar Arwidssonin suuhun laitettu lentävä lause: ”Ruotsalaisia emme enää ole, venäläisiksi emme tahdo tulla, olkaamme siis suomalaisia.”  Edelläolevan innoittamana, ja siitä mukaellen tehty kristillinen versio: Ateisteja emme ole, liberaaliteologeiksi emme halua tulla, olkaamme siis fundamentalistikristittyjä!