”Hyvä ihminen tuo sydämensä hyvän runsaudesta esiin hyvää, ja paha tuo pahastansa esiin pahaa; sillä sydämen kyllyydestä suu puhuu.” (Luuk. 6:45)
Tätä aloitellessani totean tekeväni historiaa, jonka ei miehisillä putkiaivoila pitäisi perinteisen ajattelumallin mukaan ollenkaan olla mahdollista. Nimittäin saman aikaisesti tehdä joulusiivousta, pestä pyykkiä ja käydä naputtelemassa tätä! Otan riskin täysin tietoisena siitä että tämän kaltainen yritys saattaa päättyä katastrofiin.
Hyvin usein kuulee sanottavan: jos Jumala on rakkaus, miksi maailmassa on niin paljon nälänhätää. Tai miksi on niin paljon sotia ja niiden mukanaan tuomaa kärsimystä?
Mutta harvemmin, jos koskaan kukaan esittää itselleen kysymyksen: jos ihminen on pohjimmiltaan hyvä (kuten myöskin hyvin yleisesti esitetään), miksi sitten emme ole saaneet poistettua esimerkiksi nälänhätää? Miksi joka hetki soditaan jossain päin maailmaa?
Ymmärtääkseni nälänhätä olisi kovinkin helposti hoidettavissa, ellei joidenkin intresseihin kuuluisi pitää asia ennallaan, jotta markkinahinnat pysyvät korkealla. Mieluummin heitetään ruokaa pois kuin että annettaisi nälkää näkeville. Viimeisimpänä saavutuksena ruoan tuottamiseen aikaisemmin varatun maan valjastaminen autoilun alttarille tuottamaan raaka-ainetta biopolttoaineelle! Sopii kysyä, ovatko nämä hyvän ihmisen menettelytapoja. Vastaus riippunee siitä, miltä intressipiiriltä kysytään.
Raamatun kertoma totuus meistä ihmisistä, että me olemme pahoja, ihan yksiselitteisesti, ei ole mikään uutinen sinänsä. Vaan on ollut ihmiskunnan historian alusta tiedossa. Sen mainitseminen – puhumattakaan totuutena kertomisesta – ei vain ole ollut korrektia, varsinkaan näinä moderneina aikoina.
Olen jossain yhteydessä ollut lukevinani että ”ihminen, joka ei tunne historiaansa, ei tunne kunnolla itseään”, tai ainakin jotain sinne päin. Kun tiedostaa sen, että jopa peilikuvakin saattaa kaunistella asioita, on paljon helpompi ymmärtää missä tällä Telluksella ihan oikeasti mennään.
Kun vielä syvällisemmin ymmärtää että todellinen taistelu käydään tuolla näkymättömissä maailmoissa – Hyvän ja Pahan, Jumalan ja Saatanan välillä, ja että sen taistelun vaikutukset heijastuvat tämän maan kamaralle, – onkin päässyt melko pitkälle asioiden oivaltamisessa.
Se, että Jeesus itse ottaa puheeksi hyvän ihmisen, antaa meille kuitenkin toivoa siitä että sellainenkin saattaa hyvissä olosuhteissa olla olemassa. Tosin sen mahdollistamiseksi taidetaan tarvita itse Jumalan väliintuloa.
Niin, ja katastrofin aineksetkin olivat jo vähällä realisoitua alkuunsa. Mutta ei putkiaivojen johdosta, vaan taloyhtiön pesukoneen sanottua sopimuksensa irti. Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin.
Kaikuja periferiasta 